Kirjoita herpetomaniaan

Osa 1/2: Mistä juttu koostuu

Kirjoittanut Jouni Tuominiemi

Herpetomania syntyy yhdistyksen jäsenten asiantuntevista jutuista. Haluathan sinäkin juttusi ja valokuvasi julkaistavaksi?

Tämä on opas ja tarkistuslista sinulle, joka päätät kirjoittaa lehtijutun. Toivottavasti saat tästä käytännön apua ja kirjoittamisen kipinän. Jos jokin oppaan kohta vaikuttaa sinusta hankalalta, ole huoleti. Herpetomanian toimitus auttaa sinua ilomielin jutun laatimisessa.

Kun saat juttuidean, kysäise oitis päätoimittajaltamme, sopisiko se Herpetomaniassa julkaistavaksi. Jos sopii, laita näppäimistö sauhuamaan. 


Jutun osat
  • pääotsikko
  • alkukappale eli ingressi
  • leipäteksti väliotsikoineen
  • kuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet
  • piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet
  • mahdolliset taulukkotekstit
  • mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”
  • jutun pääkohdat tiivistelmää varten
  • lähdeluettelo
  • kirjoittajan yhteystiedot

Kirjoita mieluiten juttusi kaikki tekstit samaan tekstitiedostoon selkeästi eroteltuna. Kirjoita lisäksi maininta esim. sähköpostiviestiisi, että aineistoasi saa käyttää Herpetomaniassa (eli vapaamuotoinen aineistonluovutustodistus).


Pääotsikko

Varmista, että otsikkosi kertoo pääasian jutun sisällöstä ja motivoi lukijan lukemaan itse tekstin. Leivo otsikostasi lyhyt, iskevä, selkeä, kiinnostava, dynaaminen, konkreettinen ja persoonallinen. Vältä hurjan pitkiä sanoja, vierasperäisiä sanoja, ”turhia” täytesanoja ja muita latteuksia. Suosi verbejä. Lukijan pitää pystyä hahmottamaan otsikostasi yhdellä silmäyksellä mitä se tarkoittaa. Se ei saa luvata enempää kuin itse teksti lopulta kertoo. Voit myös laittaa pääotsikon yläpuolelle esirivin tai pääotsikon alapuolelle apuotsikon (kuten tässä jutussa). Otsikon alle tulee kirjoittajan nimi.


Alkukappale eli ingressi

Alkukappale eli ingressi tarkoittaa kirjoitelman alussa olevaa 2-3 virkkeen pituista johdantoa, joka kertoo jutun pääajatuksen ja toimii houkutuksena eli ”koukkuna”. Parhaimmillaan se tempaisee lukijan mukaan kirjoitelmaasi ensi riveiltä lähtien. Voit merkitä juttusi ingressin käyttämällä sinistä tekstiä. Taittaja erottaa sen aikanaan juttusi muista osista ulkoasultaan. Herpetomanian artikkeleiden alussa oleva suomenkielinen tiivistelmä on luonteeltaan vastaavanlainen ”mainos”.


Leipäteksti väliotsikoineen

Ns. leipäteksti on juttusi varsinainen tekstiosuus. Se muodostaa jutun rungon. Etene loogisesti ja tuo asiat esiin tärkeysjärjestyksessä. Kirjoita jutustasi helposti luettava, ymmärrettävä ja vakuuttava. Sen pitää välittää lukijalle uutta, käsitellä tärkeää aihetta, ja sen asiatietojen täytyy pitää paikkansa. Ethän usko varauksetta kaikkea tietoa, jota löydät Internetistä.

Tarpeeksi tiheä väliotsikointi jakaa ja rytmittää tekstisi sopiviin paloihin ja helpottaa tekstin silmäilyä. Lukija voi väliotsikoittesi avulla hyödyntää jutustasi ne osat, jotka häntä eniten kiinnostavat. Pääotsikon lailla myös väliotsikon on oltava iskevä ja informatiivinen, mielellään yksirivinen. Heti alkukappaleen eli ingressin jälkeen tuleva ensimmäinen tekstikappale ei kaipaa väliotsikkoa. Kirjoita jokaisen väliotsikon eteen risuaita #. Älä aloita juttua väliotsikolla.

Käytä kaikissa teksteissä Courier new -fonttia. Kursivoi sukujen ja lajien tieteelliset nimet (esim. Rana temporaria), mutta jätä systematiikan ylemmät taksonit normaaliksi tekstiksi. Muokkaa tekstisi ulkoasua mahdollisimman vähän: älä käytä tekstinkäsittelyohjelmasi otsikkotasoja, äläkä sisennä, harvenna, tavuta, rivitä tai sivuta tekstiäsi. Laadi mahdolliset taulukot tabuloituina tekstisarakkeina, älä tekstinkäsittelyohjelmasi taulukkoeditorilla. Älä tee Internet- tai sähköpostiosoitteista hyperlinkkejä. Tämä kaikki helpottaa taittajamme työtä. Ethän viljele versaalein eli isoin kirjaimin kirjoitettuja sanoja tekstissäsi.


Kuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet

Ota runsaasti kuvia juttusi kohteesta, valitse niistä kriittisin silmin jonkun toisen henkilön kanssa vain kaikkein onnistuneimmat otokset ja lähetä ne päätoimittajalle. Jos juttusi kertoo esim. sammakosta, yritä valikoida mukaan kuvia eläimestä erilaisissa tilanteissa tai erilaisista kuvakulmista. Monta samanoloista kuvaa samasta kohteesta tekisi lehtijutusta auttamatta tylsän näköisen. Elinympäristö- eli habitaattikuvat piristävät.

Digikuvat: käytä aina digikamerasi korkeinta kuvanlaatua (esim. super fine). Kuvatiedoston koko on näin tyypillisesti yli 1 Mt, ja Herpetomanian kuvankäsittelijä pystyy virittämään sen julkaisukuntoon. Lähetä kuvat JPEG-muodossa päätoimittajalle, jolta saat tarvittaessa lisätietoja.

Liitä kuviesi mukaan napakat kuvatekstit. Monet Herpetomanian lukijat silmäilevät ensin otsikoita, ingressejä ja kuvatekstejä. Siksi sinun kannattaa miettiä kuvatekstit kunnolla. Niissä voi olla sellaistakin tietoa, mitä itse leipätekstissä ei ole tai kuvasta ei suoraan näy. Muista kertoa kuvassa olevan eläimen tieteellinen nimi. Mainitse kuka kuvat on ottanut.


Piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet

Piirroksiin pätevät pitkälti samat säännöt kuin digikuviin. Tallenna piirto-ohjelmalla tekemäsi piirrokset mielellään väh. 300 dpi resoluutiolla ja JPEG tai TIFF-muodossa ja liitä mukaan piirrostekstit. Mainitse kuka kuvat on piirtänyt.


Mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”

Oheisjuttu täydentää ja taustoittaa aiheen käsittelyä. Jos esim. kirjoitat salamanteriesi lisääntymispuuhista terraariossasi, voit liittää oheen otsikoidun lyhyehkön tekstin, jossa on muualta löytämääsi lisätietoa samasta aiheesta eri näkökulmasta. Taittaja asemoi sen aikanaan juttusi yhteyteen erilliseen taustavärilliseen laatikkoon.


Jutun pääkohdat tiivistelmää varten

Liitämme juttuihin englanninkielisen otsikoidun tiivistelmän palvelemaan suomea taitamattomia lukijoitamme, esim. lehtivaihtokumppaneitamme. Käy juttusi silmäillen läpi. Merkitse itsellesi muistiin pääkohdat, jotka on syytä ottaa mukaan tiivistelmään. Käy ne uudestaan läpi karsien ja yhdistellen. Poimi tärkeimmät asiat ja tee niistä luettelo suomeksi. Herpetomanian kääntäjä tekee niistä sitten sujuvan englanninkielisen reilun 100 sanan tiivistelmän eli abstraktin. Voit laittaa mukaan juttuusi liittyvää sanastoa englanniksi. Ethän yritä kirjoittaa englanninkielistä tiivistelmää itse.


Lähdeluettelo

Luettele kaikki käyttämäsi lähteet aakkosjärjestyksessä. Tässä on muutamia esimerkkejä.

Tavanomainen teos: Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Teoksen nimi kursiivilla. Kustantaja, kustannuspaikka. Sivumäärä.

Esim.

Smith, A.M. 1990: Baboon Spiders – Tarantulas of Africa and The Middle East. Fitzgerald Publishing, London. 142 s.

Lehtiartikkeli: Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Lehtijutun otsikko. Lehden nimi lehden numero/vuosikerta kursiivilla sivut.

Esim.

Raulio, Johanna 2001: Cryptosprodium serpentis – huhua vai totta?. Herpetomania 2/2001 s. 24-27.

Verkkoartikkeli:

Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Verkkoartikkelin otsikko. Internet-osoite. [Lukemispäivämäärä.]

Esim.

Rökman, Marika 1996: Suomen luonnonvaraiset matelijat.
www.herpetomania.fi/lehti/suomen_matelijat.html [Luettu 17.1.2002.]


Kirjoittajan yhteystiedot

Nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Puhelinnumeroa ei julkaista lehdessä.

Lähetä juttusi päätoimittajalle

Huolehdithan, että valmis juttusi on perillä päätoimittajalla sovittuna päivänä!. Lehden koostaminen nopeutuu ja helpottuu, kun toimit jutun laatijana seuraavasti: Lähetä juttusi mielellään Microsoft Word (.doc tai .docx) tai OpenOffice (.odt) -muotoisena ja mahdolliset digikuvat ja piirto-ohjelmalla tehdyt piirrokset liitetiedostoina sähköpostiosoitteeseen paatoimittaja@herpetomania.fi. Päätoimittaja ilmoittaa sinulle, kun on vastaanottanut juttusi. Toimituksella on oikeus muokata lähettämäsi aineisto julkaisukuntoon. Herpetomania syntyy tunnetusti talkoovoimin, eli jutuista ei makseta palkkiota. Hyvästä jutusta saat mainetta ja kunniaa senkin edestä. Avaapa sanainen arkkusi ja ryhdy kirjoittamaan!


Kirjallisuutta

Kaipainen, Pekka 1994: Lätty läjään! Yhdistyksen lehden ABC. Opas yhdistyksen lehden tekijöille. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 132 s.


Write an Article to Herpetomania

Herpetomania encourages our readers abroad to send in their own articles for publication in the magazine. We will translate your article into Finnish from most common Western European and Scandinavian languages. Please remember that a good article should be clearly written, coherent in construction and comprised of a title, an introduction phase, a body text with subtitles, and final conclusions. Please send your article complete with an English abstract, a list of references, photos or drawings with captions and credits, and your complete contact information to our editor-in-chief Ms Maija Karala. You can reach her by email at paatoimittaja@herpetomania.fi. We will return any material sent to us if requested.


Osa 2/2: Miten kirjoitan?

Tyylikkäästi ja sujuvalla suomen kielellä kirjoitettu lehtijuttu on huikea lukunautinto ja kirjoittajan ylpeydenaihe. Yksi Herpetomanian tavoitteista on tarjota suomeksi arvokasta asiatietoa ja leppoisaa luettavaa niillekin, jotka eivät osaa vieraita kieliä.

Jutunkirjoitusoppaan ensimmäinen osa Mistä juttu koostuu? on jo toivottavasti rohkaissut monia kirjoittamaan. Tämä toinen osa keskittyy herppiaiheisen jutun kieleen, eritoten sanastoon. Se perustuu havaintoihini usean vuoden ajalta Herpetomanian kieliasun tarkistajana. Lehtemme kielen ei tarvitse olla täydellistä, mutta aistikkaalla ilmaisulla saat juttuusi ennenlukematonta tenhoa. Jos haluat kirjoittaa helppolukuista suomea, yllät pitkälle, kun kertaat perusasiat minkä tahansa oppilaitoksen äidinkielen kirjasta. Tällä tarkistuslistatyyppisellä oppaalla pääset kuitenkin alkuun. Vältettävät ilmaukset on alla tuomittu tähdellä, esim. saalistaja, ei *predaattori.


Kirjoittamisen vaiheet
  1. Kirjoita itsellesi muistiin juttusi kohderyhmä ja tavoite.
  2. Kerää tekstimateriaali juttuasi varten (omat muistiinpanosi ja muut lähteet).
  3. Kirjoita teksti hyödyntäen alla esitettyjä kielivinkkejä ja laadi rytmittävät väliotsikot.
  4. Lue tekstisi itsellesi ääneen. Jos huomaat takeltelevasi, tekstisi ei ole vielä riittävän sujuva lehtijutuksi.
  5. Pyydä paria tuttavaasi lukemaan tekstisi läpi. Tee heidän ehdottamansa muutokset ja yksinkertaista kohdat, jotka ovat heidän mielestään vaikeaselkoisia.
  6. Käy tekstisi harkiten läpi tekstinkäsittelyohjelmasi suomen kielen tarkistustoiminnolla.

Tyyliä teksteihin

Karsi turhat puhekielisyydet, kirjoita esim. nelikulmainen lasilevy, ei *neliskanttinen ja kovakuoriainen, ei *koppakuoriainen. Jos omaan kirjoitustyyliisi kuuluvat esim. samppi-tyyppiset sanat, olkoon menneeksi, mutta paljasta lukijalle, että tarkoitat sammakkoa. Joidenkin sanojen merkitys vaihtelee eri puolilla Suomea, kuten ’tuima’, ’kehdata’ tai ’muutama’, tai eri herppiharrastajien ajatusmaailmassa, kuten ’riemastua’, ’heti’ tai ’puhdas’. Käytä mielellään täsmällisempiä ilmauksia tällaisten sijaan. Suosi välimerkkinä pistettä, eli kirjoita lyhyitä ja selkeitä virkkeitä. Puolipisteen ja ajatusviivan ylenpalttista käyttöä on syytä varoa.

Harkitse, sopisiko juttusi tyyliin vaihtaa latteahkoja perusverbejä astetta eloisampiin. Voit välillä käyttää ”rukoilijasirkka syö” -tyyppisissä ilmauksissa vaikkapa verbiä ahmii, hotkii tai mässäilee. Kuvailevat adjektiivit antavat syvyyttä sanomaasi ja kutkuttavat lukijan mielikuvitusta. Mieti, voisitko joissakin tilanteissa käyttää lyhyitä sanoja pitkähköjen asemesta. Lyhyet sanat syleilevät lukijaa.

  • ero vai eroavaisuus?
  • olot vai olosuhteet?

Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi

Vältä hankalia kielipeippailuja. Ethän tapa muuten elinvoimaista juttuasi karmaisevaan substantiivitautiin. Suosi verbejä ja adjektiiveja.

  • minä, ei *allekirjoittanut
  • joissakin oloissa, ei *tiettyjen olosuhteiden kohdalla
  • kuten TAI esimerkiksi, ei *kuten esimerkiksi
  • myös TAI liitepartikkeli -kin, ei *myöskin
  • Oloiltaan sopiva terraario, ei *Oikeat olosuhteet omaava terraario.
  • Käärme on 42 cm pitkä, ei *Käärme on pituudeltaan 42 cm:n mittainen.
  • Sammakko on vihreä, ei *Sammakko on väriltään vihreä.
  • Pytonille täytyy varautua antamaan elävää ruokaa, ei *Pytonin kohdalla täytyy varautua elävän ruoan antamiseen.
  • Olmiin pätee sama, ei *Olmin osalta pätee sama.
  • Puhdista terraario huolellisesti, ei *huolella”
  • Täsmällisesti, ei *täsmällisyydellä (vältä tavan adessiivia)
  • Lajilla on hyvä hammasvarustus (tms.), ei *laji on hyvin varusteltu mitä hampaisiin tulee.
  • Poikaset alkavat syödä, ei *Poikaset alkavat syömään. (Vaikka varsinkin Länsi-Suomessa niin sanotaan.)
  • Eläin luo nahkansa, ei *Nahanluonti tapahtuu.
  • Gekot parittelevat, ei *Gekon parittelu tapahtuu.
  • Terve lisko luo nahkansa 4–6 viikon välein, ei *Nahanluonti tapahtuu terveellä liskolla 4–6 viikon välein.
  • Vaihda vesi viikoittain, ei *vedenvaihto suoritetaan viikoittain.
  • Ne voivat munia pari kertaa tai useamminkin kaudessa, ei *Ne voivat munia pari tai useammankin kerran kaudessa.
  • Munille riittää keskitason kosteus, ei *Munille riittää keskitasoa oleva kosteus.

Olkaamme suomalaisia

Suomi on rikas kieli, hyödynnä sitä. Pyri karsimaan jutustasi ruotsalais- tai englantilaisperäiset ilmaukset ja rakenteet:

  • vedenpitävä, ei *vesitiivis
  • ilmanpitävä, ei *ilmatiivis
  • hapekas, ei *happirikas
  • runsasvitamiininen tai vitamiinikas, ei *vitamiinirikas
  • luontoa säästävä, ei *ympäristöystävällinen
  • akvaario tai terraario, ei *tankki
  • edistää, ei *edesauttaa
  • jokin, ei *tietty, määrätty (vrt. ruotsin ’viss’)
  • Ilman reseptiä, ei *reseptivapaasti
  • kirjoittaa muistiin, ei *kirjoittaa ylös
  • jonkin takia, ei *jostakin johtuen/riippuen
  • termostaatillinen uppolämmitin tai termostaattiuppolämmitin, ei *uppolämmitin termostaatilla (vältä muutenkin myymäläadessiivia)
  • Ajan mittaan ruokavalio muuttuu, ei *Pitkässä juoksussa ruokavalio muuttuu
  • Kauanko kuoriutuminen kestää?, ei *Kauanko kuoriutuminen vie?
  • Eläinkauppiaat ovat tuoneet lajia Suomeen, ei *Lajia on tuotu Suomeen eläinkauppiaiden toimesta.
  • Ihmisen luontoon siirtämät lajit, ei *Ihmisen toimesta luontoon siirretyt lajit.

Haluat tietysti, että mahdollisimman moni jaksaa ihan oikeasti lukea juttusi. Vältä siksi raskaita muukalaisuuksia. Jotkut kouluja käymättömät sanovat näitä muukalaisuuksia sivistyssanoiksi, mutta aidosti sivistynyt suomalainen osaa ilmaista itseään rehdeillä ja selkeillä suomen sanoilla. Artikkeleissa vierassanatkin ovat tietysti usein paikallaan, eikä läheskään joka termille ole kelpoa kotimaista vastinetta, mutta punnitse varsinkin kirjoitelmissa vaihtoehtoja:

  • elinympäristö vai habitaatti tai biotooppi
  • eläimistö vai fauna (tosin herpetofauna on vakiintunut termi)
  • itsetypistys vai autotomia
  • kaikkiruokainen vai omnivoori
  • kanta vai populaatio
  • kesähorros vai aestivaatio
  • kotoperäinen vai endeeminen
  • kuonouurre vai nasolabiaaliuurre
  • kylmänhorros vai hibernaatio
  • muodonvaihdos vai metamorfoosi (ei kuitenkaan *muodonmuutos)
  • myönteinen/kielteinen vaikutus vai positiivinen/negatiivinen vaikutus
  • pystysuora silmäterä vai vertikaalipupilli
  • risteytymä vai hybridi
  • selän sivupoimu vai dorsolateraalipoimu
  • siittiökotelo vai spermatofori
  • silmäkulmajuova vai canthus tai canthus rostralis
  • uudennus vai regeneraatio
  • vaakasuora silmäterä vai horisontaalipupilli
  • vatsakilvet vai ventraalikilvet
  • vedessä elävä vai akvaattinen
  • viemärisuoli vai kloaakki
  • värikalvo vai iiris

Jos suomennat jutun vieraasta kielestä tai luet vieraskielistä aineistoa juttuasi varten, varo perinteisiä kääntäjän kömmähdyksiä ja suomentajan sudenkuoppia.

  • Tärkein muistettava: englannin ’in captivity’ suomennetaan terraariossa, terraario-oloissa, akvaariossa tms., ei koskaan *vankeudessa. Vastaava pätee sanaan ’captive-bred’. (Jos muuten tiedät jonkun ketaleen todella pitävän eläimiä vankeudessa, ilmoita rikoksesta oitis paikkakuntasi eläinsuojeluviranomaiselle.)
  • Mieti ’noin’-mittojen muunnoksissa tarkkuus: 3 tuumaa on 8 cm, ei *7,6 cm.
  • Englannin sana ’day’ tarkoittaa usein vuorokautta, ei aina päivää.


Numeroilmaukset

  • Käytä ääriarvojen eli rajakohtailmaisujen merkitsemisessä pitkää ajatusviivaa (-). Älä laita välilyöntiä ajatusviivan eteen tai taakse, esim. 14-17.
  • 1-1,5-metrinen käärme (ääriarvojen välissä pitkä ajatusviiva)
  • 400-litrainen akvaario (ei välejä yhdysmerkin edellä tai jäljessä)
  • Käytä erottimena desimaalipilkkua, älä pistettä: 29,5-31,5 ºC.
  • Jaa tuhat ja sitä suuremmat luvut lopusta käsin kolminumeroisiin ryhmiin ja erota ne pelkällä välillä, esim. 4 571 000. Poikkeuksena ovat vuosiluvut: 2002.
  • Huomaa seuraavan esimerkin välilyönnit: Terraarion mitat ovat 60 x 40 x 45 cm. Kirjoita yksikkö cm vain kerran.
  • Erota numeroilmaukset välilyönnillä merkeistä ja tunnuksista, esim. 50 %, 800 e, 32 ºC.
  • Kirjoita päivämäärät 17.2.2024, ei esim. *17.02.24
  • Kirjoita alle kymmenen (tai kahdenkymmenen) suuruiset numerot kirjaimin tilanteen mukaan.


Pronominit

  • Jokin- ja joku-pronominien monikkomuotojen taivutus: jotkin eläimet, joillekin eläimille, samoin jotkin esineet tai asiat, joillekin esineille tai asioille, mutta jotkut ihmiset, joillekuille (tai joillekin) ihmisille.
  • Hän-pronominin käyttö eläimestä, vaikka kirjoittajan rakkaastakin lemmikistä, harhauttaisi ja ärsyttäisi lukijaa, eli vältä moista.


Vaikeita sanoja

  • Huomioida tarkoittaa perinteisesti tehdä havaintoja, nykykielessä myös ottaa huomioon.
  • Lähiaikoina, lähivuosina ja lähipäivinä viittaavat tulevaisuuteen, menneisyydestä viime aikoina, viime vuosina, viime päivinä. Kuitenkin: lähimenneisyys.
  • Välittömästi tarkoittaa välivaiheettomasti, luontevasti, avoimesti jne. Aikailmauksissa mieluummin aivan heti, juuri jonkin jälkeen.
  • ei montakaan, vain erikoistapauksissa ei montaakaan
  • ei paljonkaan, ei *ei paljoakaan
  • aggressiivinen (kaksi g:tä)
  • allekkain (kaksi l:ää)
  • hedelmöitynyt tai hedelmöittynyt
  • kiinnittää (kaksi n:ää)
  • päällimmäinen (kaksi l:ää)
  • temperamenttinen (yksi p)
  • useimmiten (ei *useinmiten)
  • vaivalloinen (ei *vaivaalloinen)
  • viikoittain (ei *viikottain)
  • vähintään (ei *vähintäin)


Kirjoita erilleen ilmaukset:

  • irti leikattu
  • irti päässyt
  • kiinni jäänyt
  • kiinni kasvanut
  • luonnon helmaan
  • yötä päivää


Kirjoita yhteen ilmaukset:

  • kirkkaanpunainen
  • vaaleanruskea


Tieteelliset lajinimet ja suomenkieliset nimet

  • Älä koskaan taivuta tieteellisiä lajinimiä.
  • Kirjoita siis Rana limnocharis -sammakosta, ei *limnocharisista
  • Muista: jos yhdyssanan alkuosa on kaksi- tai useampiosainen, laita yhdysmerkin eteen välilyönti, kuten yllä.
  • Jos yhdyssanan alkuosa on yksiosainen, yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä: Bufo-suvun konnat.
  • Kursivoi vain suku ja laji (ja alalaji), esim. Python molurus bivitatis, älä systematiikan ylempiä taksoneita.
  • Kirjoita englanninkielisissä lajinimissä kaikki sanat isoin alkukirjaimin, esim. Ball Python.
  • Kirjoita suomenkieliset lajinimet pienellä alkukirjaimella, esim. espanjankätilösammako.
  • Tarkista lajinimien oikea muoto, esim. nuolimyrkkysammakko, ei *myrkkynuolisammakko, koloradonkuoriainen, ei *koloradokuoriainen.


Taipuisat käärmeet

Taulukosta näet, että voit taivutella esimerkiksi sammakkoa vähän miten päin tahansa – monikossa.

monikon genetiivi

monikon partitiivi

monikon illatiivi

alligaattorien

alligaattoreiden

alligaattoreitten

alligaattoreja

alligaattoreita

alligaattoreihin

boien

(boain)

boia

boiin

hyönteisten

hyönteisien

hyönteisiä

hyönteisiin

käärmeiden

käärmeitten

käärmeitä

käärmeisiin

käärmeihin

otusten

otuksien

otuksia

otuksiin

salamanterien

salamantereiden

salamantereitten

salamantereja

salamantereita

salamantereihin

sammakkojen

sammakoiden

sammakoitten

sammakkoja

sammakoita

sammakkoihin

sammakoihin


Internet- ja sähköpostiosoitteet

  • Kirjoita Internet-osoitteet ilman http-protokollaa, siis esim. www.herpetomania.fi.
  • Kirjoita sähköpostiosoitteet kauttaaltaan pienin kirjaimin. Muistathan, että nimien å, ä ja ö korvataan sähköpostiosoitteissa kirjaimilla a tai o, esim. marika.rokman@herpetomania.fi.


Paikannimet

  • Voit taivuttaa saarten nimiä joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa, esim. Kreetassa tai Kreetalla, mutta pysy samalla linjalla kautta juttusi.
  • Lähi-Itä, molemmat osat isolla alkukirjaimella.
  • Pohjois-Italia, mutta pohjoisitalialainen (pieni alkukirjain, sanat kirjoitettu yhteen ilman yhdysviivaa).

Tarkistus

Käy tekstisi läpi kielentarkastusohjelmalla, esim. Microsoft Wordin korjausluvulla.

Kun olet lähettänyt juttusi päätoimittajalle, Herpetomanian korjauslukija eli minä laitan ”pilkut paikoilleen”, eli sinun ei tarvitse huolestua, että tekstisi menisi tarkistamattomana lehteen. Jos et halua tai ehdi perehtyä äidinkielesi sujuvaan hallintaan, kirjoita juttusi taitojesi mukaan ja jätä kieliviilaus toimitukselle. Tärkeintä on, että kirjoitat juttuja ja paljon. Herpetologiassa kieli on joskus kaksihaarainen juttu.


Kirjallisuutta

Itkonen, Terho 2000: Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 460 s.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2000, 2001. CD-Kielikello. Kielikello-lehdet 1968-2000.

Sorjanen, Timo 1998: Suomen kieli. Käyttäjän käsikirja. Opas suomea puhuville ja kirjoittaville. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 501 s.

Kotimaisten kielten keskus [Luettu 7.1.2016.]


Write an Article to Herpetomania – How to Write?

The way to get your article published in Herpetomania was described in Herpetomania 1/2002. This sequel emphasises that when writing your article you need to determine your target audience and subject and follow the style guides and rules of the language you are writing to make translation into Finnish easier for us, read aloud your text to check its fluency, ask some friends of yours to comment on your draft and proofread your article with your word processor spelling and grammar checker before you send it to our Editor-in-chiefnm.