Kirjoita herpetomaniaan

Osa 1/2: Mistä juttu koostuu

Herpetomania syntyy yhdistyksen jäsenten (ja muiden) jutuista.

Sinun ei tarvitse olla herppiguru tai vuosien kokemuksen herpeistä omaava, jotta voit kirjoittaa jutun lehteen. Kirjoita vaikkapa herppimatkastasi ulkomaille tai omasta herpistäsi.

Tämä on opas ja tarkistuslista sinulle, joka päätät kirjoittaa lehtijutun. Toivottavasti saat tästä käytännön apua ja kirjoittamisen kipinän. Jos jokin oppaan kohta vaikuttaa sinusta hankalalta, ole huoleti. Herpetomanian päätoimittaja auttaa sinua ilomielin jutun laatimisessa.

Kun saat juttuidean, laita näppäimistö sauhuamaan (tarvittaessa tätä opasta apunakäyttäen), ja lähetä juttusi päätoimittajalle: paatoimittaja@herpetomania.fi

Jutun osat

• pääotsikko
• Kirjoittajan (ja kuvaajan) nimi
• alkukappale eli ingressi
• leipäteksti väliotsikoineen
• kuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet
• piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet
• mahdolliset taulukkotekstit
• mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”
• lähdeluettelo
• kirjoittajan yhteystiedot (ei pakollinen)

Kirjoita mieluiten juttusi kaikki tekstit samaan tekstitiedostoon selkeästi eroteltuina. Laita kuvatekstit jutun alkuun, ennen pääotsikkoa. Kirjoita lisäksi maininta esim. sähköpostiviestiisi, että aineistoasi saa käyttää Herpetomaniassa (eli vapaamuotoinen aineistonluovutustodistus).

Pääotsikko

Varmista, että otsikkosi kertoo pääasian jutun sisällöstä ja motivoi lukijan lukemaan itse tekstin. Leivo otsikostasi lyhyt, iskevä, selkeä, kiinnostava, dynaaminen, konkreettinen ja persoonallinen. Vältä hurjan pitkiä sanoja, vierasperäisiä sanoja, ”turhia” täytesanoja ja muita latteuksia. Suosi verbejä. Lukijan pitää pystyä hahmottamaan otsikostasi yhdellä silmäyksellä mitä se tarkoittaa. Se ei saa luvata enempää kuin itse teksti lopulta kertoo. Pääotsikon alle tulee kirjoittajan nimi.

Alkukappale eli ingressi

Alkukappale eli ingressi tarkoittaa kirjoitelman alussa olevaa 2–3 virkkeen pituista johdantoa, joka kertoo jutun pääajatuksen ja toimii houkutuksena eli ”koukkuna”. Parhaimmillaan se tempaisee lukijan mukaan kirjoitelmaasi ensi riveiltä lähtien. Voit merkitä juttusi ingressin käyttämällä sinistä tekstiä. Taittaja erottaa sen aikanaan juttusi muista osista ulkoasultaan.

Leipäteksti väliotsikoineen

Ns. leipäteksti on juttusi varsinainen tekstiosuus. Se muodostaa jutun rungon. Etene loogisesti ja tuo asiat esiin tärkeysjärjestyksessä. Kirjoita jutustasi helposti luettava, ymmärrettävä ja vakuuttava. Sen pitää välittää lukijalle uutta, käsitellä tärkeää aihetta, ja sen asiatietojen täytyy pitää paikkansa. Ethän usko varauksetta kaikkea tietoa, jota löydät Internetistä.

Tarpeeksi tiheä väliotsikointi jakaa ja rytmittää tekstisi sopiviin paloihin ja helpottaa tekstin silmäilyä. Lukija voi väliotsikoittesi avulla hyödyntää jutustasi ne osat, jotka häntä eniten kiinnostavat. Pääotsikon lailla myös väliotsikon on oltava iskevä ja informatiivinen ja lyhyt, mielellään yksirivinen. Älä aloita juttua väliotsikolla. Laita jokaisen lihavoidun väliotsikon eteen risuaita # (esim. ”# Lisääntyminen”).

Käytä kaikissa teksteissä Courier new -fonttia, jos mahdollista. Kursivoi sukujen ja lajien tieteelliset nimet (esim. Rana temporaria), mutta jätä systematiikan ylemmät taksonit normaaliksi tekstiksi. Muokkaa tekstisi ulkoasua mahdollisimman vähän: älä käytä tekstinkäsittelyohjelmasi otsikkotyylejä, harvenna, tavuta, rivitä (Shift-Enter) tai sivuta tekstiäsi. Vain tekstin lihavointi ja kursivointi ovat sallittuja. Älä sisennä (tabulaattorilla (TAB-näppäin)) ensimmäistä kappaletta, vaan vasta sen jälkeen tulevat, siihen liittyvät kappaleet. Laadi mahdolliset taulukot tabuloituina tekstisarakkeina, jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää taulukko-ohjelmaa tai ominaisuutta. Jos käytät esim. Excel taulukko-ohjelmaa, niin tallenna taulukot erilliseen tiedostoon. Älä tee Internet- tai sähköpostiosoitteista hyperlinkkejä. Tämä kaikki helpottaa taittajamme työtä. Ethän viljele versaalein eli ISOIN KIRJAIMIN kirjoitettuja sanoja tekstissäsi.

Valokuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet

Ota mahdollisimman runsaasti kuvia juttuusi – parempi liikaa kuin liian vähän. Jos juttusi kertoo esim. sammakosta, yritä valikoida mukaan kuvia eläimestä erilaisissa tilanteissa tai erilaisista kuvakulmista. Monta samanoloista kuvaa samasta kohteesta tekisi lehtijutusta auttamatta tylsän näköisen. Elinympäristö- eli habitaattikuvat piristävät.

Käytä aina digikamerasi (tai kännykän) korkeinta kuvanlaatua (esim. Super fine / Paras laatu). Lähetä kuvat JPEG/JPG tai PNG-muodossa, muokkaamattomina päätoimittajalle.

Liitä kuviesi mukaan napakat kuvatekstit. Monet Herpetomanian lukijat silmäilevät ensin otsikoita, ingressejä ja kuvatekstejä. Siksi sinun kannattaa miettiä kuvatekstit kunnolla. Niissä voi olla sellaistakin tietoa, mitä itse leipätekstissä ei ole tai kuvasta ei suoraan näy. Muista kertoa kuvassa olevan eläimen tieteellinen nimi. Mainitse myös kuka kuvat on ottanut.

Piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet

Piirroksiin pätevät pitkälti samat säännöt kuin valokuviin. Tallenna piirto-ohjelmalla tekemäsi piirrokset mielellään vähintään 300 dpi resoluutiolla ja JPG, TIFF tai EPS (vektorigrafiikka) -muodossa ja liitä mukaan piirrostekstit. Mainitse kuka kuvat on piirtänyt.

Mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”

Oheisjuttu täydentää ja taustoittaa aiheen käsittelyä. Jos esim. kirjoitat salamanteriesi lisääntymispuuhista terraariossasi, voit liittää oheen otsikoidun lyhyehkön tekstin, jossa on muualta löytämääsi lisätietoa samasta aiheesta eri näkökulmasta. Taittaja asemoi sen aikanaan juttusi yhteyteen erilliseen taustavärilliseen laatikkoon.

Jutun pääkohdat tiivistelmää varten

Liitämme joihinkin juttuihin englanninkielisen otsikoidun tiivistelmän palvelemaan suomea taitamattomia lukijoitamme. Jos juttuusi tulee tiivistelmä, käy juttusi silmäillen läpi. Merkitse itsellesi muistiin pääkohdat, jotka on syytä ottaa mukaan tiivistelmään. Käy ne uudestaan läpi karsien ja yhdistellen. Poimi tärkeimmät asiat ja tee niistä luettelo suomeksi. Herpetomanian kääntäjä tekee niistä sitten sujuvan englanninkielisen tiivistelmän eli abstraktin. Voit laittaa mukaan juttuusi liittyvää sanastoa englanniksi. Ethän yritä kirjoittaa englanninkielistä tiivistelmää itse.

Lähdeluettelo

Luettele kaikki käyttämäsi lähteet aakkosjärjestyksessä. Tässä on muutamia esimerkkejä.

Tavanomainen teos: Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Teoksen nimi kursiivilla. Kustantaja, kustannuspaikka. Sivumäärä.

Esim.

Smith, A.M. 1990: Baboon Spiders – Tarantulas of Africa and The Middle East. Fitzgerald Publishing, London. 142 s.

Lehtiartikkeli: Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Lehtijutun otsikko. Lehden nimi lehden numero/vuosikerta kursiivilla sivut.

Esim.

Raulio, Johanna 2001: Cryptosprodium serpentis – huhua vai totta?. Herpetomania 2/2001 s. 24-27.

Verkkoartikkeli:

Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Verkkoartikkelin otsikko. Internet-osoite. [Lukemispäivämäärä.]

Esim.

Rökman, Marika 1996: Suomen luonnonvaraiset matelijat.
www.herpetomania.fi/lehti/suomen_matelijat.html [Luettu 17.1.2002.]

Kirjoittajan yhteystiedot

Nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Puhelinnumeroa ei julkaista lehdessä.

Lähetä juttusi päätoimittajalle

Huolehdithan, että valmis juttusi on perillä päätoimittajalla sovittuna päivänä!. Lehden koostaminen nopeutuu ja helpottuu, kun toimit jutun laatijana seuraavasti: Lähetä juttusi mielellään Microsoft Word (.doc tai .docx) tai OpenOffice (.odt) -muotoisena ja mahdolliset valokuvat ja piirto-ohjelmalla tehdyt piirrokset liitetiedostoina sähköpostiosoitteeseen paatoimittaja@herpetomania.fi. Päätoimittaja ilmoittaa sinulle, kun on vastaanottanut juttusi. Toimituksella on oikeus muokata lähettämäsi aineisto julkaisukuntoon. Herpetomania syntyy tunnetusti talkoovoimin, eli jutuista ei makseta palkkiota. Hyvästä jutusta saat mainetta ja kunniaa senkin edestä. Avaapa sanainen arkkusi ja ryhdy kirjoittamaan!

Kirjallisuutta

Kaipainen, Pekka 1994: Lätty läjään! Yhdistyksen lehden ABC. Opas yhdistyksen lehden tekijöille. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 132 s.

Write an Article to Herpetomania

Herpetomania encourages our readers abroad to send in their own articles for publication in the magazine. We will translate your article into Finnish from most common Western European and Scandinavian languages. Please remember that a good article should be clearly written, coherent in construction and comprised of a title, an introduction phase, a body text with subtitles, and final conclusions. Please send your article complete with an English abstract, a list of references, photos or drawings with captions and credits, and your complete contact information to our editor-in-chief Jukka Palm. You can reach her by email at paatoimittaja@herpetomania.fi. We will return any material sent to us if requested.

Osa 2/2: Miten kirjoitan?

Kirjoittanut Jouni Tuominiemi

Tyylikkäästi ja sujuvalla suomen kielellä kirjoitettu lehtijuttu on huikea lukunautinto ja kirjoittajan ylpeydenaihe. Yksi Herpetomanian tavoitteista on tarjota suomeksi arvokasta asiatietoa ja leppoisaa luettavaa niillekin, jotka eivät osaa vieraita kieliä.

Jutunkirjoitusoppaan ensimmäinen osa Mistä juttu koostuu? on jo toivottavasti rohkaissut monia kirjoittamaan. Tämä toinen osa keskittyy herppiaiheisen jutun kieleen, eritoten sanastoon. Se perustuu havaintoihini usean vuoden ajalta Herpetomanian kieliasun tarkistajana. Lehtemme kielen ei tarvitse olla täydellistä, mutta aistikkaalla ilmaisulla saat juttuusi ennenlukematonta tenhoa. Jos haluat kirjoittaa helppolukuista suomea, yllät pitkälle, kun kertaat perusasiat minkä tahansa oppilaitoksen äidinkielen kirjasta. Tällä tarkistuslistatyyppisellä oppaalla pääset kuitenkin alkuun. Vältettävät ilmaukset on alla tuomittu tähdellä, esim. saalistaja, ei *predaattori.

Kirjoittamisen vaiheet

1. Kirjoita itsellesi muistiin juttusi kohderyhmä ja tavoite.
2. Kerää tekstimateriaali juttuasi varten (omat muistiinpanosi ja muut lähteet).
3. Kirjoita teksti hyödyntäen alla esitettyjä kielivinkkejä ja laadi rytmittävät väliotsikot.
4. Lue tekstisi itsellesi ääneen. Jos huomaat takeltelevasi, tekstisi ei ole vielä riittävän sujuva lehtijutuksi.
5. Pyydä paria tuttavaasi lukemaan tekstisi läpi. Tee heidän ehdottamansa muutokset ja yksinkertaista kohdat, jotka ovat heidän mielestään vaikeaselkoisia.
6. Käy tekstisi harkiten läpi tekstinkäsittelyohjelmasi suomen kielen tarkistustoiminnolla.

Tyyliä teksteihin

Karsi turhat puhekielisyydet, kirjoita esim. nelikulmainen lasilevy, ei *neliskanttinen ja kovakuoriainen, ei *koppakuoriainen. Jos omaan kirjoitustyyliisi kuuluvat esim. samppi-tyyppiset sanat, olkoon menneeksi, mutta paljasta lukijalle, että tarkoitat sammakkoa. Joidenkin sanojen merkitys vaihtelee eri puolilla Suomea, kuten ’tuima’, ’kehdata’ tai ’muutama’, tai eri herppiharrastajien ajatusmaailmassa, kuten ’riemastua’, ’heti’ tai ’puhdas’. Käytä mielellään täsmällisempiä ilmauksia tällaisten sijaan. Suosi välimerkkinä pistettä, eli kirjoita lyhyitä ja selkeitä virkkeitä. Puolipisteen ja ajatusviivan ylenpalttista käyttöä on syytä varoa.

Harkitse, sopisiko juttusi tyyliin vaihtaa latteahkoja perusverbejä astetta eloisampiin. Voit välillä käyttää ”rukoilijasirkka syö” -tyyppisissä ilmauksissa vaikkapa verbiä ahmii, hotkii tai mässäilee. Kuvailevat adjektiivit antavat syvyyttä sanomaasi ja kutkuttavat lukijan mielikuvitusta. Mieti, voisitko joissakin tilanteissa käyttää lyhyitä sanoja pitkähköjen asemesta. Lyhyet sanat syleilevät lukijaa.

• ero vai eroavaisuus?
• olot vai olosuhteet?

Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi

Vältä hankalia kielipeippailuja. Ethän tapa muuten elinvoimaista juttuasi karmaisevaan substantiivitautiin. Suosi verbejä ja adjektiiveja.

• minä, ei *allekirjoittanut
• joissakin oloissa, ei *tiettyjen olosuhteiden kohdalla
• kuten TAI esimerkiksi, ei *kuten esimerkiksi
• myös TAI liitepartikkeli -kin, ei *myöskin
• Oloiltaan sopiva terraario, ei *Oikeat olosuhteet omaava terraario.
• Käärme on 42 cm pitkä, ei *Käärme on pituudeltaan 42 cm:n mittainen.
• Sammakko on vihreä, ei *Sammakko on väriltään vihreä.
• Pytonille täytyy varautua antamaan elävää ruokaa, ei *Pytonin kohdalla täytyy varautua elävän ruoan antamiseen.
• Olmiin pätee sama, ei *Olmin osalta pätee sama.
• Puhdista terraario huolellisesti, ei *huolella”
• Täsmällisesti, ei *täsmällisyydellä (vältä tavan adessiivia)