VIHERLEHTISAMMAKKO (Hyla cinerea)

Viherlehtisammakko kuuluu sammakoiden lahkoon (Anura) ja lehtisammakoiden heimoon (Hylidae). Sitä tavataan luonnossa Yhdysvaltojen kaakkoisosista (Marylandin itäosat, Virginia, North Carolina, South Carolina, Georgian eteläosat, Florida, Teksasin itäosat, Missisippin jokilaakso, Illinoisin eteläosat) sekä mahdollisesti myös Meksikon koillisosista. Laji viihtyy vesistön äärellä kasvillisuudessa, usein korkeissa vesikasveissa ja muissa vedenpinnan tason kasvillisuudessa, mutta toisinaan myös puissa, jotka ulottuvat joen tai järven ylle.

Laji kasvaa 3,2-6,4 cm mittaiseksi. Se on yleensä väritykseltään kirkkaan vihreä, toisinaan kellertävä tai harmahtava. Selässä voi olla pieniä tummareunaisia kullanvärisiä pilkkuja. Silmät ovat usein kullanruskeat. Näkyvin tuntomerkki on yläleuan reunaa pitkin kulkeva vaalea juova, joka jatkuu kylkiviivana. Juovan väri (valkoinen/kellertävä), paksuus ja pituus vaihtelevat populaatioittain, ja joiltain populaatioilta juova jopa puuttuu kokonaan. Viherlehtisammakolla on pitkät raajat, joissa on lehtisammakoille tyypilliset pyöreäpäiset tarttumavarpaat. Koiraat ääntelevät kuuluvasti; kauempaa äänen on sanottu muistuttavan lehmänkellojen kalkatusta. Koiraat ovat kooltaan hieman naaraita pienempiä ja ne tunnistaa myös hieman ryppyisestä kaulan alusesta ääntelyyn käytettävän kurkkupussin takia.

Viherlehtisammakko on hyönteissyöjä. Syötä sille monipuolista ravintoa: hyönteisiä (esim. sirkkoja, toukkia, jauhomatoja, kärpäsiä, perhosia), matoja, hämähäkkejä ja etanoita. Ruokaan on hyvä lisätä ainakin kerran viikossa vitamiineja ja kalsiumia. Ruoki sammakot pari kolme kertaa viikossa.

Lajille sopii asumukseksi korkeahko (vähintään 60 cm korkea) terraario, kooltaan muutamalle sammakolle esim. 60x40x60 cm. Pohjamateriaaliksi käy lannoittamaton turve tai sammal. Jos käytät turvetta, sijoita pohjalle sopivin välimatkoin juurakkoa, maanpäällyskasveja tai kiviä, jottei sammakoiden ole pakko kulkea turvetta pitkin. Sijoita terraarion pohjalle myös matalahko vesiastia, jossa on vettä noin 2-5 cm. Sisustukseksi laitetaan runsaasti kiipeilyn kestäviä kasveja ja kiipeilypuita. Sopivia kasveja ovat vaikkapa jukkapalmut, limoviikuna ja kultaköynnös. Sammakolla tulee olla mahdollisuus päästä piiloon; sopivia piilopaikkoja löytyy helposti kasvillisuuden seasta; ei uskoisi kuinka vaikea voi olla paikantaa limoviikunan lehden takana roikkuvaa sammakkoa! Terraario ei tarvitse erillistä lämmitintä; sopiva lämpötila viherlehtisammakoille on 20-25 astetta. Valaistukseksi laitetaan loisteputki. Ethän sijoita terraariota suoraan auringonpaisteeseen; tällöin eläimet voivat saada lämpöhalvauksen. Sumuta terraario vedellä kerran pari päivässä.

Luonnossa laji lisääntyy maaliskuusta lokakuuhun. Munat lasketaan hyytelömäisiin taskuihin, jotka kiinnittyvät kelluviin kasveihin tai niiden juuriin. Naaras voi munia kerralla jopa 400 munaa. Poikaset kuoriutuvat parin päivän kuluttua muninnasta ja nuijapäävaihe kestää pari kuukautta. Maalle nousevat sammakon poikaset ovat 12-17 mm mittaisia.

Viherlehtisammakot ovat helppohoitoisia ja kestäviä lemmikkejä, kunhan onnistuu saamaan hyväkuntoisia ja terveitä yksilöitä. Luonnosta kerätyt ovat usein huonokuntoisempia kuin terraariossa kasvatetut.

Lisätietoja sammakkoeläimistä ja matelijoista saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka julkaisee myös omaa lehteä.

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272, 00101 Helsinki
http://www.herpetomania.fi
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

Lisälukemista:
http://wwknapp.home.mindspring.com/Docs/green.tfrog.html
http://www.inhs.uiuc.edu/cbd/herpdist/species/hy_cinerea.html

Ääniä:
http://www.naturesound.com/frogs/pages/grntfg.html
http://www.folkways.si.edu/16.htm