Takaisin Marika Rökmanin herppisivuille
http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/

Marika Rökman:

TIIKERIPYTON (Python molurus)

Tiikeripytonit kuuluvat käärmeiden alalahkoon (Ophimia l. Serpentes) ja Boidae-heimoon eli boa- ja pyton-käärmeisiin, joita on n. 70 lajia. Monien taksonomien mukaan pytonit tulisi nykyisin lukea omaan heimoonsa, Pythonidae. Lajilla on kaksi alalajia: nominaattimuoto eli varsinainen tiikeripyton P. m. molurus ja burmanpyton P. m. bivittatus. Tiikeripyton voi kasvaa 3-6 -metriseksi. P. m. molurus kasvaa yleensä noin 4,5-metriseksi, P. m. bivittatus-alalajista saattaa tulla kuusimetrinenkin. Lajia tavataan luonnossa laajalta alueelta Aasiasta: Intiasta, Pakistanista, Bangladeshista, Nepalista, Myanmarista, Laosista, Länsi-Malesiasta, Kamputsasta, Indonesiasta ja Kiinan eteläosista. Se on myös levinnyt Yhdysvaltain Floridaan luontoon vapautetuista yksilöistä. Tiikeripytonin suuri koko vaatii paljon omistajaltaan. Huomioi, että aikuisen käärmeen pelkkä käsittely saattaa olla vaikeaa ja vaatii yleensä kaksi ihmistä.

Aikuisen käärmeen terraarion on oltava vähintään 4 x 2 x 2 m kokoinen. Mikäli sinulla ei ole tilaa tai varaa tämän kokoiseen terraarioon, valitse pienemmäksi jäävä kuristajakäärme. Terraario on helpointa tehdä itse tukevasta vanerista, lukittavat etuliukuovet tehdään paksusta, karkaistusta lasista. Terraarion seiniin pultataan kiinni tukevia puunrunkoja, joita pitkin pyton voi kiipeillä. Vanerista voidaan myös tehdä piilopaikkalaatikko käärmeelle. Terraarion pohjalle laitetaan suuri vesiallas, jonne käärme mahtuu kokonaan. Vesialtaan on joko oltava helposti poistettavissa terraariosta pesua varten, tai sen pohjassa voi olla erillinen poistoviemäri. Kiinnitä erityistä huomiota terraarion helppoon puhdistettavuuteen. Pohjamateriaalia ei välttämättä tarvita lainkaan (tikkuamaton vaneripohja) tai pohjalla voidaan käyttää sanomalehteä, kuorikatetta tai mörttiröpöä. Lämmittelypaikassa tulee olla 35-38 astetta lämmintä; huomioi että tämän kokoiselle käärmeelle ei riitä mikään tavallinen marketin spottilamppu vaan lämmittelyalueenkin tulee olla suuri. Viileässä päässä terraariota lämpötila saa laskea 25 asteeseen. UV-valaistus on suositeltava.

Tiikeripytonit syövät pääasiassa nisäkkäitä. Tapa saaliseläimet ennen niiden tarjoamista käärmeelle tai osta pakastettua ruokaa eläinkaupasta. Pyton on myrkytön kuristajakäärme, joka tappaa saaliinsa kuristamalla. Sopivan kokoinen saaliseläin on yhtä paksu tai hieman paksumpi kuin käärmeen paksuin kohta. Poikaset ruokitaan aluksi kerran viikossa; sitten kun ne syövät täysikokoisia rottia, voit harventaa ruokintaväliä noin kolmeen viikkoon. Aikuisille yksilöille syötetään marsuja ja kaneja noin kerran kuussa.

Tiikeripyton lisääntyy myös terraario-oloissa. Käärmeet ovat sukukypsiä noin 18 kk ikäisinä. Pidä käärmeille parin kuukauden talvilepo 15-20 asteessa, tämän jälkeen palauta terraarion lämpötilat normaaleiksi ja nosta kevyesti ilmankosteutta sumuttelemalla terraariota päivittäin (sadekauden simulointi). Tämän jälkeen voit siirtää naaraan koiraan terraarioon ja eläimet toivon mukaan parittelevat. Parittelun jälkeen siirrä naaras takaisin omaan terraarioonsa. Noin kuukauden kuluttua naaras munii 20-80 munaa. Hedelmöittyneet munat ovat valkoisia ja terveen näköisiä, pienet ruskeat ovat hedelmöittymättömiä ja ne kannattaa heittää heti pois. Voit jättää munat naaraan haudottavaksi tai ottaa ne erilliseen hautomoon. Noin 30-32 asteessa haudotuista munista kuoriutuu poikasia 55-70 vrk kuluttua. Poikasille annetaan ruokaa ensimmäisen nahanluonnin jälkeen, joko aikusia hiiriä tai saman kokoisia rottia. Älä yliruoki eläimiä, ylipainoisuus lyhentää elinikää! Poikaset ovat usein aluksi pelokkaita ja purevat herkästi, mutta säännöllisellä käsittelyllä ne saa yleensä totutettua hyvin ihmiseen, mikä on erittäin suotavaa, kun on kyse näinkin suuriksi kasvavista käärmeistä.

Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kysy lisää:

Suomen Herpetologinen Yhdistys ry
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi