KOTI- JA KENTTÄSIRKKOJEN KASVATUS
Sirkat ovat hyönteissyöjien hyvää perusruokaa. Niitä saa nykyään säännöllisesti eläinkaupoistakin tai kotimaisilta kasvattajilta vaikkapa Matkahuollon kautta lähetettyä, mutta sirkkoja on melko helppo kasvattaa itsekin.
Kotisirkat (Acheta domestica) kasvavat noin 2,5-senttisiksi. Ne ovat vaaleanruskeita pohjaväriltään, päässä ja selässä on tummempaa kuviointia. Kenttäsirkat (Gryllus sp.) ovat tummia, kaksitäpläsirkat (Gryllus bimaculatus) tunnistaa kahdesta vaaleasta täplästä. Kenttäsirkat kasvavat noin 3-senttisiksi. Molempia lajeja kasvatetaan samalla tavalla. Kotisirkat ovat hieman helpompia kasvattaa, mutta saattavat karatessaan alkaa lisääntyä huoneistossakin. Nykyään eläinkaupoissa myydään enimmäkseen kenttäsirkkoja.
Sirkat laitetaan korkeahkoon säilytysastiaan, näppäriä ovat esimerkiksi tavalliset ämpärit, joihin on tehty kannet lakanakankaasta ja kumilenkistä. Suuremmissa viljelmissä olen käyttänyt myös kotiviinin valmistukseen myytäviä astioita, joihin olen kanteen leikannut tuuletusaukon, johon olen teipannut ilmastointiteipillä tiheää seulaverkkoa (rautakaupasta). Terraarion pohjalle laitetaan sanomalehteä, piilopaikoiksi rutistettuja sanomalehtiä tai vaikkapa kananmunakennostoja. Sirkat syövät kuivamuonaa ja kasviksia. Myös eläinproteiinin saannista täytyy huolehtia, sillä muuten sirkat alkavat popsia herkemmin toisiaan. Ruoaksi voi tarjota vaikkapa sirkan kuivaruokaa (eläinkaupoista), kalanruokaa, murskattuja kissan- tai koiranruokakuivanappuloita ja erilaisia viljahiutaleita. Tarjolla on oltava jatkuvasti myös jotakin vihannesta tai hedelmää; sirkat saavat näistä myös tarvittavan kosteuden. Esimerkiksi omenat, päärynät, porkkanat ja appelsiinit ovat hyviä.
Sirkat ovat saavuttaneet sukukypsyyden, kun ne alkavat sirittää. Ainoastaan koiraat sirittävät; niillä on tarkoitukseen soveltuvat, hieman ryppyisen näköiset siivet. Naaraat tunnistaa peräpään pitkästä munanjohtimesta. Sukukypsien sirkkojen terraarioon sijoitetaan muninta-astia, vaikkapa pakasterasia, josta on ¾ täytetty kostutetulla turpeella, mullalla tai vermikuliitilla. Paperista tehdään siltoja, jotta sirkat pääsevät helposti purkkiin ja sieltä pois. Munintapurkin annetaan olla sirkkaterraariossa noin kolme vuorokautta, jonka jälkeen se nostetaan pois. Jos munintapurkki jätetään kauemmaksi aikaa sirkkaboksiin, munia voi tulla purkkiin niin paljon, että niiden tiheys häiritsee munien kehittymistä. Munintapurkissa pitäisi näkyä reunoilla (tai mikäli pohjamateriaalia varovasti kaivetaan) munia, jotka ovat valkoisia, ohuita ja pitkiä. Kotisirkkanaaras saattaa munia 50-100 munaa. On normaalia, että osa aikuisista sirkoista kuolee pian lisääntymisen jälkeen.
Munintapurkkiin laitetaan kansi, johon on tehty neulalla pieniä reikiä ilmanvaihdon takaamiseksi. Pohjamateriaali on pidettävä jatkuvasti kosteahkona (muttei liian märkänä!): jos se pääsee kuivumaan, munatkin kuolevat. Auo kantta silloin tällöin ilman vaihtamiseksi, pohjamateriaali ei saa myöskään päästä homehtumaan. Pidä muninta-astia noin 30 asteessa (vaikkapa lämpöpatterin läheisyydessä tai terraarion tai akvaarion päällä valaisimen vieressä), niin sirkanpoikaset kuoriutuvat reilun viikon kuluttua (huoneenlämmössä noin 2 viikon kuluttua). Kuoriutuvat poikaset ovat aluksi munien kokoisia. Tarjoa niille hienojakoista ravintoa: kalan hiutaleruokaa ja salaatinlehtiä. Nosta muninta-astia vaikkapa muoviseen faunaboksiin ja tee paperista suikaleita, joita pitkin kuoriutuvat poikaset pääsevät pois munintaboksista. Voit jättää munintaboksin sirkkaterraarioon ja pitää sitä kostutettuna; pienet sirkat vaativat korkeamman ilmankosteuden kuin aikuiset. Kanneksi voit laittaa aluksi vaikka talouskelmun ja vaihtaa sen muoviboksin kanteen, kun sirkat ovat vähän kasvaneet. Pidä sirkat lämpimässä: 27 asteessa kasvatettuina kotisirkoista tulee sukukypsiä 60-65 vrk ikäisinä, 32 asteessa kasvatetuista jo reilussa kuukaudessa!
Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä:
Suomen Herpetologinen Yhdistys ry
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi