RUSKOSAUVASIRKKA (Carausius morosus)
Ruskosauvasirkka on yleisimpiä terraariossa pidetyistä sauvasirkkalajeista. Sitä tavataan luonnossa Intiasta ja Kaakkois-Aasiasta. Lajin naaraat kasvavat noin 8-senttisiksi; koiraat jäävät pari senttiä lyhyemmiksi. Suurin osa yksilöistä on naaraita, koiraat ovat hyvin harvinaisia. Koiraita esiintyy enemmän, jos sirkkoja pidetään hyvin lämpimässä. Sauvasirkat muistuttavat lähinnä käveleviä tikkuja, josta ne ovatkin saaneet englanninkielisen nimensä "walking sticks", "stick insects". Väritys vaihtelee ruskeasta vihreään. Poikaset ovat useimmiten ruskeita. Ruskosauvasirkka on helppohoitoinen ja soveltuu hyvin myös aloittelijoille ja lapsille.
Terraarion minimikoko on noin 12 litraa (20x30x30 cm); sinne voidaan sijoittaa 4-5 sirkkaa. Terraarion on oltava noin kolme kertaa korkeampi kuin mitä on suurimpien sirkkojen pituus; tällöin ne voivat helposti vaihtaa nahkansa roikkuessaan kiipeilypuista. Jos korkeussuunnassa ei ole tarpeeksi tilaa, sirkoilla tulee nahanluontiongelmia. Terraarion lämpötilan tulee olla n.22-24 astetta. Mitään valaistusta ei välttämättä tarvita; loisteputkivalaisinta voidaan kuitenkin halutessa käyttää yleisvalaistusta luomaan. Lamput sijoitetaan terraarion ulkopuolelle, jotteivat hyönteiset pääse polttamaan itseään. Terraarioon sijoitetaan paljon kiipeilyoksia. Ruskosauvasirkka ei vaadi erityisen korkeaa ilmankosteutta. Terraario on kuitenkin sumutettava päivittäin, jotta hyönteiset saavat tarpeeksi juotavaa. Sumutus tapahtuu mieluiten illalla, sillä ruskosauvasirkat ovat yöaktiivisia, eli ne lähtevät useimmiten liikkeelle vasta iltaisin.
Ruskosauvasirkka syö ainoastaan kasvien lehtiä. Sopivia ravintokasveja ovat kaikki Rubus-sukuun kuuluvat kasvit: vadelma, karhunvatukka, suomuurain (lakka, hilla), mesimarja, lillukka ja tuoksuvatukka. Useimmat ruskosauvasirkat suostuvat lisäksi syömään myös orapihlajien (Crateagus sp.) ja tammen lehtiä. Myös tavallista salaattia ja limoviikunan lehtiä voi kokeilla. Terraarioon voi laittaa kokonaisen oksan, jolloin sirkat kiipeilevät syömään lehtiä ja kasvi pysyy pidempään tuoreena, etenkin jos oksan katkaisukohta pidetään kosteana vaikkapa talouspaperikäärön avulla. Kasveja poimiessasi vältä tienreunoja ja hyönteismyrkyillä käsiteltyjä alueita! Kasvit voi varmuuden vuoksi huuhdella lämpimällä vedellä ennen niiden laittamista terraarioon.
Ruskosauvasirkka lisääntyy helposti terraariossakin. Laji on partenogeneettinen, eli suurin osa yksilöistä on naaraita, jotka munivat ja munista kuoriutuu poikasia ilman hedelmöitystäkin. Munat voidaan joko ottaa erilliseen haudontapurkkiin haudottavaksi, tai ne voidaan yksinkertaisesti jättää terraarioon hautumaan. Munat ovat 2-3 mm mittaisia, ovaalin muotoisia. Niissä on toisessa päässä vaalea kohta, josta sirkat aikanaan kuoriutuvat ulos. Ruskosauvasirkan poikaset kuoriutuvat huoneenlämmössä noin 10-12 viikon kulutta muninnasta.
Ruskosauvasirkkaa voi käsitellä tai nostaa käden päälle kävelemään, mutta se on tehtävä hyvin varovaisesti. Sirkkaa ei saa väkisin irrottaa alustastaan, sillä muuten siltä voi lähteä jalkoja. Laji voi kasvattaa itselleen uuden raajan tilalle, mutta tämä voi viedä pitkän aikaa.
Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Soittele ja kysy lisää !
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
Kuvia
http://homepage.ntlworld.com/mark.watson/psg1.htm
Lisälukemista
http://www.earthlife.net/insects/sticks.html
http://homepages.fbmev.de/bm886695/andi/caraus.htm
http://www.exotics.net/sticklist/