RUKOILIJASIRKKA (Sphodromantis viridis)
Rukoilijasirkkoja (Mantodidae-heimo) on noin 1800 eri lajia, joista suurin osa on kotoisin tropiikista, mutta osa lauhkeilta vyöhykkeiltä. Heimo on saanut nimensä hyönteisten tavasta pitää eturaajojaan koukussa, ikään kuin rukoilevassa asennossa. Eräs aloittelijoillekin soveltuvista lajeista on afrikkalainen Sphodromantis viridis, jonka naaraat kasvavat 8 - senttiseksi. Lajia tavataan luonnossa Pohjois-Afrikassa; Marokosta ja Tunisiasta aina Jemeniin ja Eritreaan asti. Koiraat ovat huomattavasti naaraita ohuempia ja jäävät lyhyemmiksi. Naaraiden vatsaosassa on 6-7 jaoketta, koirailla puolestaan 8. Laji on useimmiten vihreä, mutta väritys voi vaihdella huomattavasti vihreästä keltaiseen tai vaaleanruskeaan.
Lajille soveltuu asunnoksi n. 10-50 litrainen terraario. Terraarion on syytä olla korkeahko, sillä rukoilijasirkat viettävät käytännössä kaiken aikansa kiipeilemällä. Pohjamateriaaliksi sopii sanomalehti, talouspaperi tai ohut kerros lannoittamatonta turvetta. Terraariossa on oltava runsaasti kiipeilypuita ja oikeita kasveja, jotka auttavat pitämään yllä korkeaa ilmankosteutta. Kasvit on pestävä erittäin huolellisesti lämpimällä vedellä ja mielellään pidettävä kuukauden parin verran huoneistossa ennen terraarioon laittoa, jotta ne saadaan varmasti puhtaaksi mahdollisista hyönteismyrkyistä ja kasviensuojeluaineista. Terraario sumutetaan 1-2 kertaa päivässä. Terraarion pohjalle kannattaa laittaa matala astia, jossa on vedellä kostutettua pumpulia tai talouspaperia; janoisimmat yksilöt voivat turvautua siihen, jos ilmankosteus päivän aikana laskee. Terraarion lämpötila on päivällä yli 22-28 astetta. Yöksi lämpötilojen on laskettava 16-18 asteeseen.
Laji syö hyönteisiä ja hämähäkkejä. Jos pyydystät hyönteisiä ulkoa, varmista, etteivät ne ole mahdollisesti tuholaismyrkytetyiltä alueilta tai liian läheltä teidenvarsia. Kasvatettavista hyönteisistä kelpaavat mm. sirkat, kärpäset, perhoset ja perhosentoukat. Erityisesti lentävät öttiäiset ovat hyvää tarjottavaa.
Rukoilijasirkat ovat päiväaktiivisia hyönteisiä. Ne tarkkailevat lehdistön seasta, sattuisiko saaliseläintä sopivalle etäisyydelle, jolloin ne pääsisivät nappaamaan sen kiinni eturaajoillaan. Lajille on täysin normaalia odotella liikkumattomana saalista tuntitolkulla.
Mikäli halutaan lisäännyttää rukoilijasirkkoja, sijoitetaan sukukypsä pariskunta samaan terraarioon ja tarkkaillaan tilannetta muutaman tunnin ajan. Jos hyönteiset eivät parittele, ne erotetaan omiin terraarioihinsa ja kokeillaan uudelleen parin päivän kuluttua. Ruokaa on hyvä olla tarjolla koko parittelun ajan. Naaras rakentaa parittelun jälkeen suuren munakotelon, jonne se munii maksimissaan 300 munaa. Naaras voi munia yhden parittelun jälkeen noin kuusi kertaa 3-4 viikon välein. Munakoteloa haudottaessa on ilmankosteuden oltava korkea. 28 asteen lämpötilassa poikaset puhkaisevat munakotelon noin 4-8 viikon kuluttua muninnasta; nymfien kehitys kestää tämän jälkeen vielä noin 14 viikkoa. Viileämmissä lämpötiloissa (22-23 astetta) kehitys kestää kauemmin. Poikaset eivät vielä näytä juurikaan aikuisilta rukoilijasirkoilta. Luotuaan nahkansa 10-12 kertaa niistä tulee aikuisia. Poikaset kannattaa kasvattaa erikseen (tai pienissä ryhmissä, jos on tarpeeksi ruokaa terraariossa), sillä muuten ne voivat syödä toisiaan. Niille voi antaa ruoaksi banaanikärpäsiä ja pieniä sirkkoja; ruokaa kannattaa antaa niin paljon kuin poikaset vain haluavat syödä. Ruokaa tulee varata valmiiksi aikamoisia määriä, sillä rukoilijasirkan poikaset syövät paljon.
Rukoilijasirkat ovat kookkaita hyönteisiä, joita on mukava tarkkailla. Ne ovat melko helppohoitoisia ja sopivat myös aloittelijoille. Poikasten hoito on hieman vaativampaa touhua. Rukoilijasirkat elävät noin vuoden ikäisiksi.
Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Soittele ja kysy lisää !
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
Kuvia
http://www.meos.ch/terra-typica/insecta/akad/MantidMap.html
Lisälukemista
http://www.earthlife.net/insects/mantids.html
http://www.insecthobbyist.com/forum/mantids/index.html
http://www.jps.net/meel/mantis/mantis.html
http://home5.inet.tele.dk/crypto/index.htm
http://bluehen.ags.udel.edu/insects/descriptions/mantodea.html
http://www.jps.net/cdogyin/mantismedia.html