PUUSISILISKOT (Holaspis sp.)

Puusisiliskot kuuluvat liskojen alalahkoon (Sauria) ja sisiliskojen heimoon (Lacertidae). Ne ovat ainoita sisiliskoja, jotka osaavat liitää. Lajeja on kaksi: puusisilisko Holaspis guentheri ja idänpuusisilisko Holaspis laevis. Lajit ovat 12-13 cm mittaisia (SVL maks. 51 mm). Aikuiset yksilöt painavat yleensä 2,1-2,5 g. Puusisiliskot ovat ruumiinrakenteiltaan hyvin litteitä. Koirailla on naaraita kehittyneemmät femoraalirauhaset ja suurempi pää. Yksilöt pystyvät levittämään kylkiluunsa siten, että ne tulevat kolme senttiä leveiksi ja vain 2 mm paksuiksi. Selän pohjaväri on musta. Pitkittäinen keskijuova on kellertävä, tämän molemmin puolin on pitkittäisjuovat jotka alkavat silmän päältä kellertävinä ja vaihtavat selässä väriä turkoosiin yhtyen hännän tyven kohdalla. Juovista tunnistaa alalajit: H. guentheri-lajilla on kummassakin kyljessä kolme tummaa pitkittäisjuovaa, H. laevis-lajilla kaksi. Liskojen vatsapuoli on kellertävä tai oranssi.

Puusisiliskopariskunnan voi majoittaa minimissään 40x40x60 cm kokoiseen terraarioon. Terraarion korkeus on tärkeämpää kuin pohjan pinta-ala. Terraarion pohjalle laitetaan lannoittamatonta turvetta tai mullan ja hiekan sekoitusta. Pohjamateriaalin alle voidaan laittaa myös parin sentin kerros vettä imeviä hydropellettejä, joiden avulla saadaan pohja pidettyä kosteampana ilman että olisi homehtumisen vaaraa. Sisustuksena käytetään kiipeilypuita ja kasveja, terraarion takaseinä kannattaa myös päällystää kaarnalla. Spottilampuilla luodaan lämmittelypaikalle 40 asteen lämpötila, viileässä päässä terraariota tulee olla noin 25 astetta lämmintä. Yöksi lämpötilat saavat laskea huoneenlämpöön ja talvisin jopa 10 asteeseen. Pidä lajille parin kuukauden mittainen talvilepo.

HUOM. Koska liskot pystyvät litistämään itsensä aivan levyksi ja toisaalta luonnostaan tunkevat itsensä ahtaisiin paikkoihin (etsivät teräväkärkisellä kuonollaan hyönteisten koloja kaarnasta), ne karkaavat erittäin helposti! Yllekirjoittaneellakin karkasi eläin kahdesti muka karkuturvalliseksi tehdystä terraariosta, toisella kertaa eläin oli lisäksi keksinyt mennä tutustumaan viereisen terraarion asukkeihin. Teippaa esimerkiksi sisempi terraarion liukulasiovista paikoilleen pysyvästi ja laita ovien väliin ikkunatiivistettä. Älä laita kiipeilypuita lähelle oviaukkoa. Huolittele mahdollisten teippien saumakohdat hyvin, jottei lisko tunge itseään teipin alle.

Puusisiliskot syövät pieniä hyönteisiä. Voit tarjota ruoaksi kärpäsiä, pieniä perhosia ja toukkia sekä sirkkoja. Muista pölyttää ruoka vitamiini- ja hivenainevalmisteessa. Ruoki aikuiset yksilöt pari kolme kertaa viikossa.

Puusisiliskot saattavat hyvinkin lisääntyä terraariossa. Yksilöt tulevat sukukypsiksi noin 1,5-2-vuotiaina. Ne voivat paritella ympäri vuoden talvilepovaihetta lukuun ottamatta. Naaras munii kerralla yleensä kaksi munaa ja se saattaa munia 4-6 viikon välein. Laita terraarioon munintalaatikko, jonka pohjamateriaali on pidettävä aina kosteana. Toisinaan liskot eivät käytä muninta-astioita, tällöin koko pohjamateriaali on pidettävä kosteana. Ota munat erikseen haudottavaksi. 29 asteen lämpötilassa haudottaessa poikaset kuoriutuvat 55-57 vrk kuluttua. Vastakuoriutuneet poikaset ovat 5-6 cm mittaisia (SVL 21-24 mm). Ne muistuttavat väritykseltään muuten aikuisia, mutta niiden vatsa on pikimusta.

Puusisiliskot ovat helppohoitoisia ja soveltuvat hyvin aloittelevallekin harrastajalle. Ainoa suuri ongelma on liskojen karkaamisherkkyys, joten terraarion rakentamiseen ja sisustamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Kysy lisää:

Suomen Herpetologinen Yhdistys ry
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi