PIIKKIHÄNTÄVARAANI (Varanus acanthurus)

Piikkihäntävaraani kuuluu liskojen alalahkoon (Sauria) ja varaanien heimoon (Varanidae). Luonnossa lajia tavataan Australian pohjoisosista (Queenslandin itäosia lukuunottamatta) sekä monilla pohjois- ja länsirannikon saarilla. Laji on hyvin sopeutuvainen ja monipuolinen; sen levinneisyys kattaa niin kuivat arot kuin trooppisetkin vyöhykkeet, se voi myös elää maahan kaivautumalla tai puissa kiipeilemällä.

Laji on varaaniksi pienikokoinen; se kasvaa yleensä noin 60-senttiseksi (SVL 25 cm) ja maksimissaan 70-senttiseksi. Koiraat erottaa helposti hännän tyven hyvin kehittyneiden piikkisuomujen rykelmistä. Väritys ja kuviointi vaihtelevat suuresti populaatioittain. Suurta eroa ei ole sen sijaan poikasten ja aikuisten värityksessä. Hännässä on hyvin erottuvat piikkiset suomut, joista laji on saanut nimensäkin.

Useista muista varaanilajeista poiketen piikkihäntävaraanit viihtyvät yleensä hyvin pienissä ryhmissä. Terraarion tulisi olla vähintään 2x1x1 m3 kokoinen; tälläiseen voidaan majoittaa noin viisi yksilöä. Pohjamateriaaliksi sopii noin 20 cm kerros hienoa hiekkaa tai hiekan ja mullan sekoitusta, jota voidaan etenkin pohjalta pitää osin kostutettuna, mikä helpottaa tunnelien kaivamista. Kiipeily- ja piilopaikkoja luomaan sijoitetaan helposti puhdistettavia juurakoita, kiviä ja puunrunkoja. Yleisvalaistukseksi hankitaan hyvät päivänvalo- ja ultraviolettiloisteputket. Lämmittelypaikalle luodaan spottivalaisimin ja tarvittaessa lämpömatoin noin 45 astetta, viileässä päässä lämmöt saavat laskea huoneenlämpöön. Juomakupissa tulee olla aina raikasta vettä tarjolla.

Piikkihäntävaraani syö luonnossa pääasiassa selkärangattomia (mm. kovakuoriaisia) ja pienempiä liskoja. Terraariossa ruoaksi kannattaa antaa monipuolisesti erilaisia suuria hyönteisiä (kulkusirkkoja, perhosia, sirkkoja, jättijauhomatoja, torakoita) ja pieniä selkärankaisia (hiiren poikasia). Lisää ravintoon vitamiineja ja hivenaineita.

Piikkihäntävaraanille pidetään talvella 2-3 kuukauden mittainen talvilepo noin 14 asteen lämmössä. Vuoden vaihtelu huomioidaan myös valaistuksessa; talvella valoisa aika saa olla reippaasti lyhyempi kuin kesällä.

Laji on helppo saada lisääntymään myös terraariossa, ja sitä onkin kasvatettu jo useampia sukupolvia. Laji tulee sukukypsäksi noin vuoden iässä, tällöin SVL (pituus kuonosta peräaukkoon) on n. 11 cm. Piikkihäntävaraani munii luonnossa kuivan kauden lopulla maakuoppaan 2-11 munaa, jotka kuoriutuvat sadekauden aikana. Terraariossa yksilöt parittelevat yleensä talvilevon jälkeen. Terraario-oloissa, toisin kuin luonnossa, naaras voi hyvinkin munia toisenkin kerran kaudessa. Tällöin toinen muninta tapahtuu yleensä pian ensimmäisen jälkeen. Munat kannattaa kerätä terraariosta haudottavaksi erilliseen haudonta-astiaan, jossa on kostutettua vermikuliittia ja noin 100% ilmankosteus. Pidä kuitenkin huoli riittävästä ilmanvaihdosta, jotteivat munat homehdu. 26-32 asteen lämmössä haudottaessa poikaset kuoriutuvat 90-166 vuorokauden kuluttua. Haudontalämpötilalla voi mahdollisesti olla vaikutusta poikasten sukupuolijakaumaan. Vastakuoriutuneet poikaset ovat 3,5-9 g painoisia. Poikaset on syytä kasvattaa eri terraariossa kuin aikuiset, sillä muuten ne voivat hyvinkin joutua vanhempiensa ruokalistalle.

Piikkihäntävaraani on helppohoitoinen ja sitä voi lämpimästi suositella myös aloittelijoille. Se on varaaniksi hyvin "kiltti" ja rauhallinen eikä yleensä lainkaan aggressiivinen. Hyvässä hoidossa lisko voi elellä yli 10-vuotiaaksi.

Lisätietoja liskoista ja muista terraarioeläimistä:

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272, 00101 Helsinki
http://www.herpetomania.fi
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

Lisälukemista:
http://pythonpete.com/info/ackieinf.htm
http://www.kingsnake.com/acanthurus/

Varaaniforum:
http://forum.kingsnake.com/monitor/

Kuvia:
http://www.cityofgosford.com/lizards/spinytailedmonitor.htm
http://www.vmsherp.com/ImagePages/Lizards/Ackie.htm
http://www.bawaaherps.com/id71.htm