Petersinkilpilisko (Tracheloptychus petersi)

Laji kuuluu liskojen alalahkoon (Sauria), kilpiliskojen heimoon (Gerrhosauridae) ja alaheimoon Zonosaurinae. Luonnossa lajia tavataan Madagaskarin lounaisrannikon hiekkadyyneiltä, suhteellisen pieneltä alueelta (mm. Belalandasta, Manombosta, Morombesta ja Tsivanosta). Petersinkilpilisko kasvaa noin 20 senttiseksi; ruumiin pituutta tästä on maksimissaan 9 cm. Tracheloptychus-sukuun kuuluu kaksi lajia: T. madagascariensis ja T. petersi. Petersinkilpilisko on saanut nimensä saksalaisen eläintieteilijän Wilhelm Petersin mukaan. Se on ruumiinrakenteeltaan sisilisko- ja skinkkimäinen. Raajat ovat lyhyet. Ruumiin poikkileikkaus on neliömäinen ja selän suomut ovat kölimäiset. Väritys on komea; onpa lajia kutsuttu englanniksi myös nimellä Rainbow plated lizard ("sateenkaarikilpilisko"). Selkä on yksivärinen, ruskehtava (ilman vaaleaa keskijuovaa), kyljet oranssit tai punertavat ja niissä on epäsäännöllistä vaaleaa pilkutusta. Kolmion muotoisessa päässä on kirkkaansinistä. Petersinkilpiliskon pään suomuissa loreaali on yhteydessä subokulaariin. Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, tosin koirailla saattaa olla hieman enemmän sinistä väritystä. Pää on kolmiomainen ja soveltuu kaivautumiseen.

Laji tarvitsee pohjapinta-alaltaan suuren terraarion, mielellään noin 100-130x60 cm kokoisen. Pohjamateriaaliksi laitetaan hienoa hiekkaa. Kivet ja juurakot laitetaan terraarioon ennen hiekan lisäämistä; näin estetään etteivät kivien alle kaivautuvat eläimet jää puristuksiin. Terraarion seinien on syytä olla hieman maanpinnan yläpuolelta läpinäkymättömiä, sillä eläin ei osaa tunnistaa lasipintaa. Terraariossa olisi hyvä olla sekä lämpölamppu että kaapeli tai lämpömatto tms. alapuolinen lämmönlähde. Lämmittelypaikalle luodaan 38-40 astetta lämmintä, viileässä päässä lämpötila saa laskea huoneenlämpöön. UV-valo on suositeltava. Terraariota voi kevyesti sumuttaa iltaisella, mutta ilmankosteus ei saa nousta korkealle pidemmällä tähtäimellä.

Petersinkilpilisko syö pääasiassa hyönteisiä, luonnossa myös mm. tuhatjalkaisia ja matoja. Jotkin kilpiliskolajit syövät myös mm. marjoja, joten niitäkin voi koettaa tarjota. Anna mahdollisimman monipuolista ruokaa ja lisää ravintoon vitamiineja ja hivenaineita. Lajilla on taipumusta liialliseen laihtumiseen, joten niille on hyvä antaa ruokaa niin paljon kuin ne haluavat syödä. Liskojen tilaa tulee luonnollisesti silti tarkkailla säännöllisesti. Terraarioon sijoitetaan matala vesiallas, jossa tulee olla tarjolla raikasta vettä. Ruokaeläimetkin on syytä tarjoilla ruokakupista.

Petersinkilpilisko voi lisääntyä terraariossa, vaikkakaan lajia ei ole vielä liiemmin varsinaisesti kasvatettu. Eläinkaupoissa myytävät yksilöt ovatkin poikkeuksetta pyydystetty Madagaskarilta. Tulokkaat pitäisi madottaa mahdollisten loisten varalta ja pitää karanteenissa ainakin noin kuukauden ajan. Talvella lajille on hyvä pitää parin kolmen kuukauden mittainen talvilepo huoneenlämpötilassa. Keväällä liskot voivat paritella, ja naaras munii 3-4 viikon kuluttua parittelusta. Munat otetaan kevyesti kostutettuun vermikuliittiin haudottavaksi ja poikaset kuoriutuvat noin kolmen kuukauden kuluttua. Poikaset on hyvä kasvattaa aluksi omassa terraariossaan. Ne syövät pieniä hyönteisiä.

Petersinkilpilisko on kaunis, kestävä ja helppohoitoinen terraarioelätti, joka sopii hyvin myös aloittelijoille. Se on kuitenkin erittäin vikkelä ja nopea, ja karkaa helposti jollei omistaja pidä varaansa. Eläintä ei ole syytä käsitellä turhaan. Päiväaktiivisena laji on mielenkiintoista seurattavaa. Petersinkilpilisko on suhteellisen tuore tuttavuus terraarioharrastajalle, eikä siitä löydy juurikaan kirjallisuutta. Lisätietoja liskoista ja muista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä , joka julkaisee myös omaa Herpetomania-lehteä. Soittele ja kysy lisää !

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

Lisälukemista:
people.qualcomm.com/ntenny/tracheloptychus-care.html
curator.org/WebOfLife/Kingdom/P_Chordata/ClassReptilia/O_Squamata/InfraScincomorpha/tracheloptychus.htm
www.nafcon.dircon.co.uk/gerrhosaurs.html
www.squamata.de/c_bib.html

Kuvia:
www.frederic-labbe.com/ttp.html
people.qualcomm.com/ntenny/skinks.html