KULTAKILPIKONNA, PAINTED TURTLE (Chrysemys picta)
Kultakilpikonna on 10-25 cm mittainen. Selkäkilven väritys vaihtelee oliivinvihreästä mustaan. Kilpi on muodoltaan ovaalin mallinen, sileä ja litteä. Kilven suomut ovat reunustettuja punaisella, keltaisella tai oliivilla. Yläkilven reunimmaisissa osissa (marginaaleissa) on punaisia merkkejä. Vatsakilpi on keltainen kuvioton tai kuviollinen. Kaulassa, jaloissa ja hännässä on keltaisia ja punaisia raitoja. Koiraasta tulee sukukypsä 2-5 vuoden ikäisenä; naaraasta 4-8 vuoden ikäisenä
Kultakilpikonnaa tavataan lähinnä Yhdysvalloissa mutta myös Kanadan eteläosissa aivan rajan tuntumassa. Yhdysvalloissa konnaa esiintyy pohjois-, itä ja luoteisosissa. Kultakilpikonna on Pohjois- Amerikan laajimmalle levinnyt laji. Se viihtyy hitaasti virtaavissa matalissa joissa ja järvissä. Konna pitää erityisesti pehmeistä pohjamateriaaleista, runsaasta vesikasvillisuudesta ja puoliksi uponneista puunrungoista. Luonnossa kultakilpikonna lisääntyy touko-heinäkuussa. Se munii levinneisyysalueen pohjoisosissa 1-2, eteläosissa 2-4 kertaa vuodessa. Kerralla munitaan 2-20 ellipsin muotoista, 32 mm mittaista munaa. Munia varten konna kaivaa pullonmuotoisen 10 cm syvän onkalon. Levinneisyssalueen pohjoisosissa vastakuoriutuneet voivat talvehtia pesässä. Haudonta-aika kestää 10-11 viikkoa. Terraarioon munitut munat otetaan erikseen haudottavaksi kostutettuun vermikuliittiin. 30oC lämmössä munat kuoriutuvat 48-95 päivässä.
Terraarioksi kultakilpikonnalle hankitaan akvaterraario. Vesitilavuutta pitää olla riittämiin, vaikkeivat konnat kasvakaan yhtä suuriksi kuin esim. punakorvat. Pariskunnalle sopisi vähintään 170-200 litrainen akvaario. Veden päälle rakennetaan kuiva lekottelutaso, jossa on hyvin tilaa kaikille konnille. Taso voi olla myös kelluva, mutta siinä on oltava täysin kuiviakin kohtia. Tasolle on järjestettävä helppo kulkuyhteys loivan luiskan avulla. Kuivan kohdan yläpuolelle sijoitetaan lämpölamppu (esim. tavallinen hehku- tai spottilamppu), joka lämmittää alustan 35-45oC lämpöiseksi. Tämä on tärkeää mm.vaihtolämpöisten eläinten ruoansulatuksen sekä kilven vanhan osan irtoamisen kannalta. Terraarion päälle asennetaan myös terraarion mittainen loisteputkivalaisin, jossa on ainakin yksi UV - putki. Pienissä terraarioissa (200 litraa tai alle) vesi vaihdetaan kokonaan päivittäin, hyvin suurissa vain pari kertaa viikossa. Helpoimmalla selviää rakentamalla hanasysteemin terraarion pohjaan. Kasveja terraarioon ei kannata laittaa, konnat pureskelevat ne nopeasti palasiksi.
Kultakilpikonna syö nuorena liharuokaa, mutta siirtyy vanhemmiten (sukukypsänä) kasvissyöjäksi. Suositeltavaa ravintoa ovat tuore, perkaamaton kala (kiehauta 80 C n. 5 minuutin ajan tai lisää kalaan B1-vitamiinia), kokonaisena kuivattu liha, vähärasvainen pihviliha, hiirenpoikaset, etanat kuorineen, kastemadot, toukat, hyönteiset, hämähäkit, tubifex, ravut, osterit, simpukat, mustekala, sisäelimet, heinäsirkat, vihreät lehtikasvit, juurekset ja hedelmät yms. Lisäravintona voi antaa tehdasvalmisteista kilpikonnanruokaa ja kissojen tai koirien kuivaruokaa. Ruoki konnaasi monipuolisesti ! Lisää ravintoon joka ruokintakerralla vitamiineja. Konnalla on lisäksi syytä olla jatkuvasti seepianpala tai muu kalkinlähde nakerreltavanaan. Pienet poikaset ruokitaan 2-3 kertaa päivässä, mutta ruokintatahtia hellitetään eläinten kasvaessa yhteen kertaan päivässä. Aikuisille yksilöille on ehdottomasti pidettävä 2-3 paastopäivää viikossa rasvoittumisen estämiseksi !
Lisätietoja näistä ja muistakin mielenkiintoisista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee Suomen ainoaa terraarioeläin-aiheista lehteä, Herpetomaniaa, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Soittele ja kysy lisää !
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
Kuvia
http://home.earthlink.net/~rednine/dorsalis1.jpg
http://home.earthlink.net/~rednine/dorsalis2.jpg
http://home.earthlink.net/~rednine/paint.jpg
Lisälukemista
http://www.tortoise.org/archives/chrysemy.html
http://www.unc.edu/~dtkirkpa/stuff/oversemi.html
http://www.nrc.ca:80/cisti/journals/cjz/z97-220.html
http://www.nrc.ca:80/cisti/journals/cjz/z99-034.html
http://www.nrc.ca:80/cisti/journals/cjz/z99-068.html
