KOTIGEKKO (Hemidactylus frenatus)
Levyvarvasgekkojen sukuun Hemidactylus kuuluu noin 80 lajia. Se kuuluu liskojen alalahkoon (Sauria) ja gekkojen heimoon (Gekkonidae). Kotigekkoa tavataan ympäri maailmaa trooppisilta ja subtrooppisilta alueilta. Alunperin laji on kotoisin Aasiasta, mutta on levinnyt sittemmin mm. Väli-Amerikkaan ja USA:an (Florida, Havaiji). Laji viihtyy kulttuuriympäristössä, rakennusten lähistöllä, mistä se on saanut nimensäkin. Sen tapaa useimmin iltahämärässä esimerkiksi kuistin lampun lähistöltä, jossa se vaanii valon houkuttelemia hyönteisiä. Kotigekko kasvaa noin 13-15-senttiseksi, josta puolet on häntää. Suomut ovat pienet ja jyvämäiset. Väritys on ruskehtavan harmaa ja täplikäs. Iho on ohut ja vaikuttaa toisinaan läpinäkyvältä. Kaikki levyvarvasgekot kykenevät vaihtamaan väriä. Ne ovat päivisin tummempia ja niissä näkyvät täpläkuviot tuolloin voimakkaammin kuin yöllä. Kotigekon vatsapuoli on valkoinen tai vaalea. Varpaissa on tarttumalevyt, joiden avulla gekko pysyy kiinni vaikkapa pystysuorassa lasipinnassa. Koiraat tunnistaa reisien alapinnan rauhasriveistä (preanaali- ja femoraalirauhasista).
Kotigekko syö pieniä hyönteisiä. Tarjoa mahdollisimman monipuolista ruokaa: sirkkoja, perhosia, kärpäsiä, perhosentoukkia, jauhomatoja, hämähäkkejä ym. Kesäisin kannattaa pyydystää luonnosta hyönteisiä ruokavalion monipuolistamiseksi. Talvella joudutaan turvautumaan kasvatettuun ruokaan. Kärpäsiä saa helposti talvisinkin ostamalla kalastustarvikekaupasta kärpäsentoukkia ja jättämällä ne suurempaan astiaan huoneenlämpöön. Lisää ravintoon vitamiineja ja hivenaineita (esim. Nutrobalia). Aikuiset yksilöt ruokitaan joka toinen päivä, poikaset päivittäin.
Terraarioon voidaan asuttaa pieni ryhmä, jossa on yksi koiras ja useampia naaraita. Esimerkiksi jo 30x40x50 cm kokoiseen, hyvin sisustettuun terraarioon sopii 3-4 liskoa. Takaseinän voi halutessaan päällystää kokonaan styroxista tai liuskekivistä muovatulla "kalliolla", jossa on helposti tarkistettavissa ja puhdistettavissa olevia onkaloja. Juurakoita, puunrunkoja ja kasveja laitetaan luomaan lisää piilopaikkoja. Pohjamateriaaliksi valitaan lannoittamaton turve. Lämpölampulla ja seinään kiinnitetyllä pienellä lämpömatolla luodaan lämmittelypaikalle n. 35 asteen lämpötila. Lämmittelypaikka on hyvä luoda sellaiseen paikkaan, että eläimet voivat lämmitellä varjossakin (esim. kiven onkalossa tms.). Viileässä nurkassa lämpötilan tulee olla 20-25 astetta. Kotigekot ovat yöeläimiä, jotka lähtevät liikkeelle yleensä vasta iltaisin valojen sammuttua. Lämpömatto kannattaa laittaa eri ajastimeen siten, että se on päällä vielä useamman tunnin valojen sammutuksen jälkeen. Terraarioon sijoitetaan pieni vesikuppi, vaikkakaan kotigekot eivät kovin usein juo suoraan kupista. Terraario onkin sumutettava kerran päivässä, sillä liskot juovat "sadepisaroista".
Kotigekot lisääntyvät suhteellisen helposti terraario-oloissa. Naaras munii kaksi kovakuorista munaa, jotka kannattaa ottaa terraariosta erikseen haudottavaksi. Munia ei saa käännellä lainkaan. Rei´itetyttyyn pakasterasiaan tms. laitetaan muutaman sentin kerros kostutettua vermikuliittia, jonka päälle laitetaan pieni muovipurkin (vaikkapa filmipurkin) kansi. Tämän kannen päälle nostetaan munat. Haudontapurkki suljetaan ja nostetaan n. 29 asteen lämpötilaan. Kantta kannattaa haudonnan aikana availla useamman kerran viikossa, jotta ilma vaihtuisi purkissa riittävästi. Poikaset kuoriutuvat 50-65 päivän kuluttua. Ne kannattaa kasvattaa eri terraariossa kuin vanhemmat.
Lisätietoja näistä ja muistakin hauskoista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä; Herpetomaniaa. Soittele ja kysy lisää:
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
Lisälukemista
http://blackbook.org/~sullivan/species/H.frenatus.html
http://www.nephrurus.de/Gekkoninae/Hemidactylus%20frenatus.htm
http://www.nafcon.dircon.co.uk/geckos_hemidact.html