AROJUOKSIJA (Eremias (Mesalina) guttulata)
Arojuoksija kuuluu liskojen alalahkoon (Sauria), sisiliskojen heimoon (Lacertidae) ja arosisiliskojen sukuun Eremias. Sitä tavataan luonnosta Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä, mm. Algeriasta, Marokosta, Egyptistä, Israelista, Siinain niemimaalta, Saudi Arabiasta, Intiasta, Afganistanista, Pakistanista, Senegalista, Nigeriasta, Sudanista ja Syyriasta. Ruumiinrakenne on tyypillisen sisiliskomaisen solakka ja jalat ovat pitkät ja hoikat. Väritys on ruskea tai harmaa. Selkäsuomut ovat pienet ja jyvämäiset.
Arojuoksija syö hyönteisiä. Tarjoa mahdollisimman monipuolista ruokaa: sirkkoja, perhosia, kärpäsiä, perhosentoukkia, jauhomatoja, hämähäkkejä ym. Kesäisin kannattaa pyydystää luonnosta hyönteisiä ruokavalion monipuolistamiseksi. Lisää ravintoon vitamiineja ja hivenaineita (esim. Nutrobalia). Aikuiset yksilöt ruokitaan joka toinen päivä, poikaset päivittäin.
Arojuoksija on hyvin aktiivinen laji, joka tarvitsee tilavan terraarion. Terraarion tulee olla vähintään 120x40x40 cm, mielellään suurempikin. Koiraat voivat olla aggressiivisia toisiaan kohtaan, joten niitä voidaan majoittaa terraarioon vain yksi. Naaraita voi olla tuon kokoisessa terraariossa pari kolme. Pohjamateriaaliksi laitetaan paksu, yli 10 cm kerros hienoa hiekkaa. Terraarion on oltava muuten kuiva, mutta hiekan alin kerros pidetään kevyesti kostutettuna, ja senkin annetaan silloin tällöin kuivahtaa kokonaan homekasvun estämiseksi. Suuret kivet sijoitetaan terraarioon ennen hiekan lisäämistä, jotta ne ovat tukevasti kiinni terraarion pohjassa; muuten kiven alle kaivautuva lisko voi helposti jäädä puristuksiin. Terraarioon laitetaan myös juurakoita sekä mahdollisesti piikittömiä aavikkokasveja luomaan piilopaikkoja. Lämpölampulla luodulla lämmittelypaikalla on 40-45 astetta, viileässä päässä terraariota n.22-25 astetta. Yöksi lämpötilan tulee laskea 15-20 asteeseen. Terraarion katon verkko- tai reikälevyosan päälle sijoitetaan kunnon UV-lamppu. Viileään päähän terraariota laitetaan matala vesiastia, johon vaihdetaan puhdas vesi päivittäin. Terraario sumutetaan kevyesti vedellä iltaisin. Arosisiliskot liikkuvat pääasiassa aamupäivisin ja iltaisin; yöt ja kuumat keskipäivät ne viettävät hiekkaan kaivautuneina.
Talvella arosisiliskoille pidetään kuukauden parin mittainen talvilepo 8-10 asteessa. Liskoja ruokitaan hyvin loppukesällä ja syksyllä, kunnes ruokinta lopetetaan loka-marraskuussa. Vettä tulee olla edelleen tarjolla. Parin viikon kuluttua tästä terraarion lämpölamput sammutetaan. Sitten aletaan laskea terraarion lämpötiloja, mielellään pikkuhiljaa, kunnes joulukuussa terraarion lämpötila on n.10 astetta. Terraarion voi viedä esimerkiksi kellariin, kunhan sen lämpötila on tasainen ja pysyttelee annetuissa rajoissa. Loisteputkivaloa käytetään talvellakin, ja liskoilla on oltava jatkuvasti raikasta vettä tarjolla. Eläinten kuntoa on tarkkailtava talvilevon aikanakin. Sairaita tai alipainoisia eläimiä ei saa laittaa talvilepoon.
Arosisiliskot voivat lisääntyä terraario-oloissakin. Yksilöt tulevat sukukypsiksi noin vuoden ikäisinä. Kunnollinen talvilepo on useimmiten edellytys lisääntymiselle. Naaras munii 2-4 kertaa vuodessa, 2-6 (joskus jopa 10) munaa kerralla. Munat otetaan erikseen kevyesti kostutettuun vermikuliittiin haudottavaksi. Munia ei saa nostovaiheessa tai myöhemminkään käännellä! Haudontalämpötilaksi sopii 29-30 astetta. Poikaset kuoriutuvat 2-3 kuukauden kuluttua. Ne syövät pieniä hyönteisiä, ja niiden vitamiiniannosten kanssa saa olla erityisen tarkkana. Poikaset ovat herkkiä ja vaikeampia kasvattaa kuin aikuiset.
Lisätietoja näistä ja muistakin hauskoista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä; Herpetomaniaa. Soittele ja kysy lisää:
Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi
Lisää tietoa
http://www.embl-heidelberg.de/srs5bin/cgi-bin/wgetz?-e+[REPTILIA-Species:'Mesalina_SP_guttulata']