AKAATTIKOTILO (Achatina fulica)

Akaattikotilot kuuluvat nilviäisten pääjaksoon (Mollusca) ja siinä kotiloiden luokkaan (Gastropoda). Kotiloita on maailmassa yli 35000 lajia. Akaattikotilo on kotoisin Itä-Afrikan sademetsistä, josta se on viime vuosisadalta lähtien levinnyt trooppisen Aasian kautta Tyynenmeren alueelle. Osa kotiloista on istutettu, mutta osa on salamatkustanut banaani- ym.hedelmäkuormien mukana. Japanilaiset sotilaat veivät akaattikotiloita Uuteen-Guineaan ruoaksi. Havajille puolestaan ensimmäiset kotilot vietiin lemmikkieläimiksi. Akaattikotilolle ei löytynyt luontaista vihollista uusilla levinneisyysalueilla, joten se lisääntyi valtavasti. Se on asuinalueillaan paha kasvien tuholainen. Akaattikotilon kuori on aikuisilla yksilöillä nyrkin kokoinen, useimmiten musta-ruskea-(valko)raidallinen. Kalkkikuori suojaa eläintä viholliselta ja kuivuudelta. Aikuisilla akaattikotiloilla jalka kasvaa 20 cm pitkäksi. Akaattikotilo on kaksineuvoinen, joten eipä sukupuolen määrityksestä sen enempää...

Täysikasvuisen akaattikotilon terraarioksi kelpaa esim. 40-60 litrainen akvaario, jonka kanneksi asennetaan TUKEVA verkko. Pohjamateriaaliksi laitetaan turvetta tai puhdasta (lannoitteetonta) multaa, joka pidetään kosteana. Terraarion lämpötilaksi soveltuu hyvin normaali huoneenlämpö. Ilmankosteus on pidettävä suurena. Jos terraario kuivuu liikaa, akaattikotilo vetäytyy syvälle kuoreensa ja kehittää suojakseen harmahtavan kalkkikuoren. Luonnossa eläin voi olla tälläisessä tilassa jopa vuoden. Jos näin sattuu käymään terraario-oloissa, kosteuden lisääminen saa kotilon taas esiin kuorestaan. Kotilon heräämistä voi myös nopeuttaa pesemällä kotilon kalkkiläpän varovasti pois kädenlämpöisellä vedellä. Tämän jälkeen on tietysti myös korjattava terraarion kosteus oikeaksi. Terraariota kannattaa siis sumuttaa päivittäin. Lisäksi kotilolla olisi hyvä olla tilava vesiastia, johon vaihdetaan luonnollisesti puhdas vesi päivittäin. Terraarioon ei kannata laittaa oikeita kasveja, sillä ne tulevat kyllä syödyiksi.

Akaattikotilo on kaikkiruokainen. Se syö hedelmiä, kasviksia, sieniä ja lihaa. Mitä tahansa voi tarjota, kotilo valitsee kyllä itse syötävänsä. Kotilo syö esim. kaalia, salaattia, appelsiinia, viinirypäleitä, voikukkaa, meloneja, omenaa, päärynää, paprikaa, porkkanoita, perunoita, jauhelihaa, herkkusieniä, tomaattia, mehuun kastettua leipää ja kurkkua. Tuoreet herkkusienet ovat kotiloitteni ehdoton suosikkiruoka. Tarjoa lemmikillesi mahdollisimman monipuolista ruokaa. Akaattikotilo tarvitsee lisäksi kalkkia kuoren muodostukseen. Kalkkia ei tarvitse lisätä ruokaan; helpoimmalla selviää, kun asettaa terraarioon esim. seepiansuomun, josta kotilo käy syömässä tarvitsemansa määrän kalkkia. Akaattikotilot lisääntyvät todella helposti myös terraariossa. Munat kannattaa ottaa erikseen haudottavaksi, etteivät ne rikkoudu. Munia voi tulla kerralla jopa puoli tuhatta. Akaattikotilo on mielenkiintoinen ja erittäin helppohoitoinen lemmikki.Kotilot ovat myös pitkäikäisiä, ne voivat elää lähes kymmenen vuotta.

Lisätietoja näistä ja muistakin hauskoista terraarioeläimistä saat Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä, joka myös julkaisee kuusi kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä; Herpetomaniaa. Soittele ja kysy lisää:

Suomen Herpetologinen Yhdistys
PL 1272
00101 Helsinki
jäsenliittymiset: www.herpetomania.fi tai jasensihteeri@herpetomania.fi

Kuvia

http://www.geocities.com/RainForest/9468/achatin1.htm#natural
http://www.geocities.com/Heartland/Valley/6210/fulica.htm

Lisälukemista

http://coa.acnatsci.org/conchnet/colt697.html
http://www.geocities.com/RainForest/9468/achatin1.htm
Marikan kirjoittama pidempi artikkeli akaattikotiloista