Ote Postia-palstasta Herpetomaniasta 5/2005:

Hei Mika,
Tarkoittanet Calotes versicolor -agamaa tai Phrynocephalus versicolor -agamaa. Versicolor tarkoittaa latinaksi värin vaihtamista ja kuvaa hyvin kummankin lajin ulkomuotoa. Phrynocephalus versicolor -agama elelee luonnossa läntisessä Kiinassa, eteläisessä Kazakstanissa, Kaakkois-Venäjällä ja Mongoliassa. Laji on erittäin harvinainen terraario-oloissa, joten oletan että puhut nyt Calotes versicolor - loistoagamasta, joka puolestaan on verraten yleinen terraarioeläin.

Calotes versicolor -lajia tavataan luonnossa Aasiassa ja Lähi-Idässä (Kaakkois-Iranissa, Afganistanissa, Pakistanissa, Nepalissa, Bhutanissa, Intiassa, Sri Lankassa, Burmassa, Thaimaassa, Malesiassa, Vietnamissa, Etelä-Kiinassa, Indonesiassa ja Mauritiuksella). Se kasvaa noin 35-50 cm pitkäksi. Lajin pohjaväritys on vaaleanruskea tai harmahtavanvihreä, kuviointina tummanruskeita juovia tai pilkkuja. Tieteellinen nimi kuitenkin viittaa värinvaihtoon ja laji pystyykin vaihtamaan väriä nopeasti siniseen, punaiseen, kirkkaanvihreään tai mustaksikin. Koiraat tunnistaa paritteluaikana oranssista tai punaisesta päästä ja niskasta.

Laji voi olla alkuun terraariossa hyvinkin säikky, mutta sopeutuu yleensä nopeasti. Lajia pidetään suhteellisen kestävänä ja helppohoitoisena terraarioelättinä. Suurin osa myytävistä yksilöistä on luonnosta pyydettyjä (ja siksi hinnaltaan erittäin edullisia - esim. Saksassa noin 20 €/kpl), joten niiden kunto voi olla sitä sun tätä ja loisiakin esiintyy. Mikäli mahdollista, kannattaa ostaa terraariossa kasvatettu eläin ja joka tapauksessa madottaa aina uudet hankinnat.

Laji on hyvin aktiivinen ja kiipeilee jatkuvasti, joten se tarvitsee tilavan terraarion, jonne on sisustettu paljon tukevia kiipeilypuita ja muita kiipeilymahdollisuuksia. Koiraat ovat kovin territoriaalisia, joten niitä ei saa laittaa koskaan kahta samaan terraarioon. Lämmittelypaikalla tulisi olla noin 45--48 astetta lämmintä. Ilmankosteuden tulee olla myös korkea. Sopivaa ilmankosteutta ylläpidetään päivittäisellä sumuttamisella, terraarion pohjalle kannattaa myös sijoittaa suurehko vesiallas haihduttamaan vettä. Vaihda likaantunut vesi puhtaaseen: lämpimissä oloissa pilaantunut vesi voi aiheuttaa nopeasti liskojen sairastumisen. Myös runsas kasvillisuus auttaa ylläpitämään ilmankosteutta.

Ruoaksi loistoagamille kelpaavat hyönteiset ja vaikkapa hiirenpoikaset. Muista lisätä ravintoon vitamiineja ja kalsiumia. Luonnossa loistoagamat syövät aika tavalla muurahaisia sekä myös pieniä liskoja. Samaan terraarioon ei siis kannata majoittaa muita lajeja.

Loistoagama on mahdollista saada lisääntymään terraario-oloissa. Yksilöt ovat sukukypsiä normaalisti noin vuoden ikäisinä, joskus nuorempinakin. Naaras munii 10--20 munaa, jotka se kaivaa kosteahkoon maa-ainekseen. Munat otetaan erikseen kostutettuun vermikuliittiin haudottavaksi noin 30 asteessa. Poikaset kuoriutuvat noin 6--7 viikon kuluttua.

Mielenkiintoista lisätietoa loistoagamista saat vaikkapa Suomen herpetologisen yhdistyksen kirjastostakin löytyvistä seuraavista lähteistä ja nettisivuilta:

• Enge & Krysko. 2004. A new exotic species in Florida, the Bloodsucker lizard Calotes versicolor (Daudin 1802) (Sauria: Agamidae). Florida scientist 67 (3): 226-230. http://www.flmnh.ufl.edu/herpetology/kk/pdf/2004%20Enge%20and%20Krysko-Calotes.pdf [Luettu 20.3.2005].
• Manthey & Schuster. 1996. Agamid lizards. T.F.H. 189 s. Radder, Shanbhag & Saidapur. 2002. Influence on incubation temperature and substrate on eggs and embryos of the garden lizard Calotes versicolor (Daud.). Amphibia-Reptilia 23 (1). 71-82.
• Radder, Shanbhag & Saidapur. 2002. Pattern of yolk internalization by hatchlings is related to breeding timing in the garden lizard, Calotes versicolor. Current Science 82 (12): 1484-1486. http://www.ias.ac.in/currsci/jun252002/1484.pdf [Luettu 20.3.2005].
• Shanbhag. 2003. Reproductive strategies in the lizards Calotes versicolor. Current Science 84 (5): 646-652. http://www.iisc.ernet.in/currsci/mar102003/646.pdf [Luettu 20.3.2005].

Takaisin Postilaatikon arkiston pääsivulle