![]() |
|||||||||
|
|
Ote PL-palstasta lehdestä 4/2003:Tuhansittain jalkojaNäin eläinkaupassa jättiläistuhatjalkaisen. Millainen se on ja miten sitä pitäisi hoitaa? J.H. Tuhatjalkaisista terraariossa pidetään sekä kaksoisjalkaisia että juoksujalkaisia. Yleisimpiä terraariolajeja ovat helppohoitoiset kaksoisjalkaisiin kuuluvat suuret kiiltävän mustat jättiläistuhatjalkaiset (Archispirostreptus gigas), joilla on punaruskeat jalat. Lajia tavataan luonnossa Ghanassa. Jättiläistuhatjalkainen soveltuu hyvin myös aloittelijoille, kunhan terraario pidetään tarpeeksi kosteana, sillä liian kuivassa tuhatjalkaiset kuolevat nopeasti. Laji on vaaraton, se ei pure tai pistä. Kuitenkin se saattaa häirittynä kiertyä palloksi ja erittää lievästi myrkyllistä nestettä, jota ei saa päästää silmiin tai suuhun. Terraarioksi kelpaa suuri faunaboksi tai pieni akvaario, jonka leveys on vähintään kaksi kertaa tuhatjalkaisen mittainen. Jättiläistuhatjalkaiset viihtyvät maassa, joten pohjapinta-ala on terraarion korkeutta tärkeämpi. Pohjamateriaaliksi laitetaan noin 15 cm:n kerros lannoittamatonta turvetta, joka pidetään kosteahkona. Sisustukseen voi käyttää oksia, kiviä ja myrkyttömiä kasveja. Terraariossa tulee olla paljon piilopaikkoja. Terraarion lämpötilaksi sopii n. 24-30 astetta. Jättiläistuhatjalkaiset syövät kasviksia. Erityisesti kurkku on suosittu sapuska. Tarjoa erilaisia kasviksia monipuolisesti. Myös vedessä turvotettua kissan- tai koiranruokaa voi antaa joskus lisukkeena ruokavalion ravinnepitoisuuksien nostamiseksi. Lisää ravintoon kalkkia ja vitamiineja. Jättiläistuhatjalkaiset juovat mieluusti pisaroista, joten sumuta terraario pari kertaa päivässä. Näitä kaksoisjalkaisia voi myös lisäännyttää terraariossa. Koiraan ja naaraan erottaa vertailemalla kolmannen kuoren segmentin sukupuoliaukkoja; nämä sijaitsevat siis heti toisen jalkaparin takana. Paritellessaan koiras ja naaras kiertyvät toisiaan vasten ja nostavat eturuumiinsa käärmemäisesti koholle. Tuhatjalkaisen munat ovat täysin pyöreitä ja muistuttavat pieniä siemeniä. Ne erottaa symmetrisen muodon avulla ulosteista. Tuhatjalkaisten lisäännyttämistä terraario-oloissa onkin monasti pidetty turhaan vaikeana, kun munia ei ole erotettu pohjamateriaalista ja ne on heitetty pois aina terraariota siivotessa. Munat otetaan erikseen haudottavaksi ja ne kuoriutuvat viiden kuukauden kuluttua. Vastakuoriutuneet valkoiset poikaset ovat 2-3 mm pitkiä. Jättiläistuhatjalkaiset voivat kasvaa 18-27 cm pitkiksi. Toinen yleisesti kaupan oleva kaksoisjalkaislaji on Yhdysvaltain lounaisosista kotoisin oleva sonorantuhatjalkainen Orthropus ornatus. Se kasvaa n. 9-18 cm pitkäksi. Laji on väriltään vaihteleva, usein ruskehtava, mutta myös keltaisia ja mustia populaatioita tavataan. Toisinaan laji voi olla oranssihtava tai sillä voi olla mustia raitoja vaalealla pohjalla. Luonnossa lajia tavataan aavikoilta ja aroilta, joissa se piiloutuu kosteampiin luolastoihin päiviksi ja tulee esille vain kostealla ilmalla. Häiritessä laji käyttäytyy samoin kuin jättiläistuhatjalkainen, ja myös sen erittämä neste on lievästi myrkyllistä. Terraarion pohjamateriaalin tulee olla helposti kaivauduttavaa turvetta, hiekkaa tai hiekan ja turpeen sekoitusta. Lämpötilan tulee olla 27-30 astetta päivisin ja öisin 22-24 astetta. Ruoaksi kelpaavat kasvikset. O. ornatus -laji on suhteellisen helppo saada lisääntymään terraariossa. Poikasten raportoidaan kasvavan suhteellisen hitaasti. Mainittujen kaksoisjalkaisten lisäksi voi etenkin ulkomailla olla kaupan madagaskarilaisia Aphistogoniulus-suvun lajeja, "vietnamilaisia sateenkaarituhatjalkaisia" sekä "madagaskarinpillerituhatjalkaisia" (Sphaerotherium hippocastaneum), joita ei ulkonäöltään heti tuhatjalkaisiksi arvaisikaan ja jotka ovat todella vaikeita hoitaa, sillä ne eivät kestä pienintäkään lämmönnousua. Juoksujalkaisista tarjolla on yleensä aggressiivisia ja myrkyllisiä Scolopendra- ja Hemiscolopendra-suvun lajeja. Nämä ovat usein suhteellisen vaikeita hoitaa verrattuna mainitsemiini kaksoisjalkaisiin.
Monet tuhatjalkaislajeista ovat hyvässä hoidossa pitkäikäisiä, esimerkiksi O. ornatus -lajin tiedetään elävän terraariossa ainakin 10-vuotiaaksi.
Takaisin Postilaatikon arkiston pääsivulle
|
| © Suomen herpetologinen yhdistys ry. PL 1272, 00101 Helsinki. |
| Mikä on Herpetomania? |
| Uusin lehti |
| Aiemmat lehdet |
| Kuinka tilaan lehden? |
| Mediakortti |
| Kuinka kirjoitan lehteen? |
| Postilaatikko-palsta |
| Herpetomarket-palsta |
| Yhdistyksen tulevat tapahtumat |
| Yhdistys tiedottaa |
| Muita herpetologisia tapahtumia |
| Ilmoita tapahtumasta |