[ Herpetomania-lehti | Kuinka kirjoitan lehteen? | Aiemmat lehdet | Artikkelit ]

Kirjoita juttu Herpetomaniaan

Osa 1/2: Mistä juttu koostuu?

Kirjoittanut Jouni Tuominiemi

Herpetomania syntyy yhdistyksen jäsenten asiantuntevista artikkeleista ja kiehtovista kirjoitelmista. Haluathan sinäkin juttusi ja valokuvasi julkaistavaksi?

Tämä on opas ja tarkistuslista sinulle, joka päätät kirjoittaa lehtijutun. Toivottavasti saat tästä käytännön apua ja kirjoittamisen kipinän. Jos jokin oppaan kohta vaikuttaa sinusta hankalalta, ole huoleti. Herpetomanian toimitus auttaa sinua ilomielin jutun laatimisessa.

Kun saat juttuidean, kysäise oitis päätoimittajaltamme, sopisiko se Herpetomaniassa julkaistavaksi. Jos sopii, laita kynä sauhuamaan. Varaudu kuitenkin siihen, että juttusi ei ehkä ilmestykään heti seuraavassa lehdessä, koska kuhunkin lehteen yritetään saada melko tasapuolinen juttujakauma esim. sammakkoeläinten ja matelijoiden kesken.

Jutun osat

  • pääotsikko
  • alkukappale eli ingressi
  • leipäteksti väliotsikoineen
  • kuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet
  • piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet
  • mahdolliset taulukkotekstit
  • mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”
  • jutun pääkohdat tiivistelmää varten
  • lähdeluettelo
  • kirjoittajan yhteystiedot

Kirjoita mieluiten juttusi kaikki tekstit samaan tekstitiedostoon selkeästi eroteltuna. Kirjoita lisäksi maininta esim. sähköpostiviestiisi, että aineistoasi saa käyttää Herpetomaniassa (eli vapaamuotoinen aineistonluovutustodistus).

Pääotsikko

Varmista, että otsikkosi kertoo pääasian jutun sisällöstä ja motivoi lukijan lukemaan itse tekstin. Leivo otsikostasi lyhyt, iskevä, selkeä, kiinnostava, dynaaminen, konkreettinen ja persoonallinen. Vältä hurjan pitkiä sanoja, vierasperäisiä sanoja, ”turhia” täytesanoja ja muita latteuksia. Suosi verbejä. Lukijan pitää pystyä hahmottamaan otsikostasi yhdellä silmäyksellä mitä se tarkoittaa. Se ei saa luvata enempää kuin itse teksti lopulta kertoo. Voit myös laittaa pääotsikon yläpuolelle esirivin tai pääotsikon alapuolelle apuotsikon (kuten tässä jutussa). Otsikon alle tulee kirjoittajan nimi.

Alkukappale eli ingressi

Alkukappale eli ingressi tarkoittaa kirjoitelman alussa olevaa 2-3 virkkeen pituista johdantoa, joka kertoo jutun pääajatuksen ja toimii houkutuksena eli ”koukkuna”. Parhaimmillaan se tempaisee lukijan mukaan kirjoitelmaasi ensi riveiltä lähtien. Voit merkitä juttusi ingressin käyttämällä sinistä tekstiä. Taittaja erottaa sen aikanaan juttusi muista osista ulkoasultaan. Herpetomanian artikkeleiden alussa oleva suomenkielinen tiivistelmä on luonteeltaan vastaavanlainen ”mainos”.

Leipäteksti väliotsikoineen

Ns. leipäteksti on juttusi varsinainen tekstiosuus. Se muodostaa jutun rungon. Etene loogisesti ja tuo asiat esiin tärkeysjärjestyksessä. Kirjoita jutustasi helposti luettava, ymmärrettävä ja vakuuttava. Sen pitää välittää lukijalle uutta, käsitellä tärkeää aihetta, ja sen asiatietojen täytyy pitää paikkansa. Muista hyödyntää neuvovia herpetomaaneja. Ethän usko varauksetta kaikkea tietoa, jota löydät Internetistä.

Tarpeeksi tiheä väliotsikointi jakaa ja rytmittää tekstisi sopiviin paloihin ja helpottaa tekstin silmäilyä. Lukija voi väliotsikoittesi avulla hyödyntää jutustasi ne osat, jotka häntä eniten kiinnostavat. Pääotsikon lailla myös väliotsikon on oltava iskevä ja informatiivinen, mielellään yksirivinen. Heti alkukappaleen eli ingressin jälkeen tuleva ensimmäinen tekstikappale ei kaipaa väliotsikkoa. Kirjoita jokaisen väliotsikon eteen risuaita # tai merkitse otsikot muuten selkeästi esim. paksulla tekstillä (bold). Älä aloita juttua väliotsikolla.

Käytä kaikissa teksteissä mielellään kirjasinlajia courier (new) ja pistekokoa 11 tai suurempi. Kursivoi sukujen ja lajien tieteelliset nimet (esim. Rana temporaria), mutta jätä systematiikan ylemmät taksonit normaaliksi tekstiksi. Muokkaa tekstisi ulkoasua mahdollisimman vähän: älä käytä tekstinkäsittelyohjelmasi otsikkotasoja, äläkä sisennä, harvenna, tavuta, rivitä tai sivuta tekstiäsi. Laadi mahdolliset taulukot tabuloituina tekstisarakkeina, älä tekstinkäsittelyohjelmasi taulukkoeditorilla. Älä tee Internet- tai sähköpostiosoitteista hyperlinkkejä. Jätä tekstikappaleittesi väliin kaksi tyhjää riviä. Tämä kaikki helpottaa taittajamme työtä. Ethän viljele versaalein eli isoin kirjaimin kirjoitettuja sanoja tekstissäsi.

Kuvat, kuvatekstit ja kuvaajien nimet

Ota runsaasti kuvia juttusi kohteesta, valitse niistä kriittisin silmin jonkun toisen henkilön kanssa vain kaikkein onnistuneimmat otokset ja lähetä ne päätoimittajalle. Jos juttusi kertoo esim. sammakosta, yritä valikoida mukaan kuvia eläimestä erilaisissa tilanteissa tai erilaisista kuvakulmista. Monta samanoloista kuvaa samasta kohteesta tekisi lehtijutusta auttamatta tylsän näköisen. Elinympäristö- eli habitaattikuvat piristävät. Skannausaikataulun takia saattaa mennä pari kuukautta ennen kuin pystymme lähettämään dia- tai paperikuvasi takaisin. Ethän yritä skannata kuviasi tai piirroksiasi itse. Painokelpoiseen skannaukseen tarvitaan ammattilaisen välineet ja taito, kuten digikuvienkin käsittelyyn.

Digikuvat: käytä aina digitaalikamerasi korkeinta kuvanlaatua (esim. super fine) ja suurinta erottelutarkkuutta eli resoluutiota. Kuvatiedoston koko on näin tyypillisesti yli 1 Mt, ja Herpetomanian kuvankäsittelijä pystyy virittämään sen painokuntoon. Paras on tietysti pakkaamaton ja kuvatietoa hukkaamaton TIFF-muoto, mutta useimmat digitaalikamerat pakkaavat kuvat aina JPG-muotoon.

Liitä kuviesi mukaan napakat kuvatekstit. Monet Herpetomanian lukijat silmäilevät ensin otsikoita, ingressejä ja kuvatekstejä. Siksi sinun kannattaa miettiä kuvatekstit kunnolla. Niissä voi olla sellaistakin tietoa, mitä itse leipätekstissä ei ole tai kuvasta ei suoraan näy. Muista kertoa kuvassa olevan eläimen tieteellinen nimi. Mainitse kuka kuvat on ottanut.

Piirrokset, piirrostekstit ja piirtäjien nimet

Piirroksiin pätevät pitkälti samat säännöt kuin valokuviin tai digikuviin. Käytä hyviä piirtovälineitä. Tallenna piirto-ohjelmalla tekemäsi piirrokset mielellään TIFF-muodossa ja liitä mukaan piirrostekstit. Mainitse kuka kuvat on piirtänyt.

Mahdolliset oheisjutut eli ”kainalojutut”

Oheisjuttu täydentää ja taustoittaa aiheen käsittelyä. Jos esim. kirjoitat salamanteriesi lisääntymispuuhista terraariossasi, voit liittää oheen otsikoidun lyhyehkön tekstin, jossa on muualta löytämääsi lisätietoa samasta aiheesta eri näkökulmasta. Taittaja asemoi sen aikanaan juttusi yhteyteen erilliseen taustavärilliseen laatikkoon.

Jutun pääkohdat tiivistelmää varten

Liitämme juttuihin englanninkielisen otsikoidun tiivistelmän palvelemaan suomea taitamattomia lukijoitamme, esim. lehtivaihtokumppaneitamme. Käy juttusi silmäillen läpi. Merkitse itsellesi muistiin pääkohdat, jotka on syytä ottaa mukaan tiivistelmään. Käy ne uudestaan läpi karsien ja yhdistellen. Poimi tärkeimmät asiat ja tee niistä luettelo suomeksi. Herpetomanian kääntäjä tekee niistä sitten sujuvan englanninkielisen reilun 100 sanan tiivistelmän eli abstraktin. Voit laittaa mukaan juttuusi liittyvää sanastoa englanniksi. Ethän yritä kirjoittaa englanninkielistä tiivistelmää itse.

Lähdeluettelo

Luettele kaikki käyttämäsi lähteet aakkosjärjestyksessä. Tässä on muutamia esimerkkejä.

Tavanomainen teos:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Teoksen nimi kursiivilla. Kustantaja, kustannuspaikka. Sivumäärä.

Esim.

Smith, A.M. 1990: Baboon Spiders – Tarantulas of Africa and The Middle East. Fitzgerald Publishing, London. 142 s.

Lehtiartikkeli:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Lehtijutun otsikko. Lehden nimi lehden numero/vuosikerta kursiivilla sivut.

Esim.

Raulio, Johanna 2001: Cryptosprodium serpentis – huhua vai totta?. Herpetomania 2/2001 s. 24-27.

Verkkoartikkeli:
Kirjoittajan sukunimi, etunimi julkaisuvuosi: Verkkoartikkelin otsikko. Internet-osoite. [Lukemispäivämäärä.]

Esim.

Rökman, Marika 1996: Suomen luonnonvaraiset matelijat.
www.herpetomania.fi/lehti/suomen_matelijat.html [Luettu 17.1.2002.]

Kirjoittajan yhteystiedot

Nimi, postiosoite, sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Puhelinnumeroa ei julkaista lehdessä.

Lähetä juttusi päätoimittajalle

Huolehdithan, että valmis juttusi on perillä päätoimittajalla sovittuna päivänä!. Lehden koostaminen painokuntoon nopeutuu ja helpottuu, kun toimit jutun laatijana seuraavasti: Lähetä juttusi mielellään rtf-muotoisena tai Microsoft Word (.doc) -muotoisena ja mahdolliset digikuvat ja piirto-ohjelmalla tehdyt piirrokset liitetiedostoina sähköpostiosoitteeseen paatoimittaja@herpetomania.fi. Voit myös lähettää jutun, digikuvat ja piirrokset CD-ROM-levyllä postitse. Postiosoitteen saat kysymällä sitä päätoimittajalta sähköpostitse. Päätoimittaja ilmoittaa sinulle, kun on vastaanottanut juttusi. Toimituksella on oikeus muokata lähettämäsi aineisto julkaisukuntoon. Herpetomania syntyy tunnetusti talkoovoimin, eli jutuista ei makseta palkkiota. Hyvästä jutusta saat mainetta ja kunniaa senkin edestä. Avaapa sanainen arkkusi ja ryhdy kirjoittamaan!

Jatkuu osassa 2: Miten kirjoitan?

Kirjallisuutta

Kaipainen, Pekka 1994: Lätty läjään! Yhdistyksen lehden ABC. Opas yhdistyksen lehden tekijöille. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 132 s.

Write an Article to Herpetomania

Herpetomania encourages our readers abroad to send in their own articles for publication in the magazine. We will translate your article into Finnish from most common Western European and Scandinavian languages. Please remember that a good article should be clearly written, coherent in construction and comprised of a title, an introduction phase, a body text with subtitles, and final conclusions. Please send your article complete with an English abstract, a list of references, photos or drawings with captions and credits, and your complete contact information to our editor-in-chief Ms Maija Karala. You can reach her by email at paatoimittaja@herpetomania.fi. We will return any material sent to us if requested.