[ Herpetomania-lehti | Kuinka kirjoitan lehteen? | Aiemmat lehdet | Artikkelit ]

Kirjoita juttu Herpetomaniaan

Osa 2/2: Miten kirjoitan?

Kirjoittanut Jouni Tuominiemi

Tyylikkäästi ja sujuvalla suomen kielellä kirjoitettu lehtijuttu on huikea lukunautinto ja kirjoittajan ylpeydenaihe. Yksi Herpetomanian tavoitteista on tarjota suomeksi arvokasta asiatietoa ja leppoisaa luettavaa niillekin, jotka eivät osaa vieraita kieliä.

Jutunkirjoitusoppaan ensimmäinen osa Mistä juttu koostuu? on jo toivottavasti rohkaissut monia kirjoittamaan. Tämä toinen osa keskittyy herppiaiheisen jutun kieleen, eritoten sanastoon. Se perustuu havaintoihini usean vuoden ajalta Herpetomanian kieliasun tarkistajana. Lehtemme kielen ei tarvitse olla täydellistä, mutta aistikkaalla ilmaisulla saat juttuusi ennenlukematonta tenhoa. Jos haluat kirjoittaa helppolukuista suomea, yllät pitkälle, kun kertaat perusasiat minkä tahansa oppilaitoksen äidinkielen kirjasta. Tällä tarkistuslistatyyppisellä oppaalla pääset kuitenkin alkuun. Vältettävät ilmaukset on alla tuomittu tähdellä, esim. saalistaja, ei *predaattori.

Kirjoittamisen vaiheet

  1. Kirjoita itsellesi muistiin juttusi kohderyhmä ja tavoite.
  2. Kerää tekstimateriaali juttuasi varten (omat muistiinpanosi ja muut lähteet).
  3. Kirjoita teksti hyödyntäen alla esitettyjä kielivinkkejä ja laadi rytmittävät väliotsikot.
  4. Lue tekstisi itsellesi ääneen. Jos huomaat takeltelevasi, tekstisi ei ole vielä riittävän sujuva lehtijutuksi.
  5. Pyydä paria tuttavaasi lukemaan tekstisi läpi. Tee heidän ehdottamansa muutokset ja yksinkertaista kohdat, jotka ovat heidän mielestään vaikeaselkoisia.
  6. Käy tekstisi harkiten läpi tekstinkäsittelyohjelmasi suomen kielen tarkistustoiminnolla.

Tyyliä teksteihin

Herpetomanian jutut jaetaan artikkeleihin ja kirjoitelmiin. Artikkelin kielen tulee olla asiallista ja täsmällistä ja sen täytyy noudattaa tieteellisen kirjoittamisen yleisiä periaatteita. Kirjoitelman kieli taas voi olla vapaampaa, mutta pyri käyttämään yleiskirjakieltä.

Karsi turhat puhekielisyydet, kirjoita esim. nelikulmainen lasilevy, ei *neliskanttinen ja kovakuoriainen, ei *koppakuoriainen. Jos omaan kirjoitustyyliisi kuuluvat esim. samppi-tyyppiset sanat, olkoon menneeksi, mutta paljasta lukijalle, että tarkoitat sammakkoa. Joidenkin sanojen merkitys vaihtelee eri puolilla Suomea, kuten ’tuima’, ’kehdata’ tai ’muutama’, tai eri herppiharrastajien ajatusmaailmassa, kuten ’riemastua’, ’heti’ tai ’puhdas’. Käytä mielellään täsmällisempiä ilmauksia tällaisten sijaan. Suosi välimerkkinä pistettä, eli kirjoita lyhyitä ja selkeitä virkkeitä. Puolipisteen ja ajatusviivan ylenpalttista käyttöä on syytä varoa.

Harkitse, sopisiko juttusi tyyliin vaihtaa latteahkoja perusverbejä astetta eloisampiin. Voit välillä käyttää ”rukoilijasirkka syö” -tyyppisissä ilmauksissa vaikkapa verbiä ahmii, hotkii tai mässäilee. Kuvailevat adjektiivit antavat syvyyttä sanomaasi ja kutkuttavat lukijan mielikuvitusta. Mieti, voisitko joissakin tilanteissa käyttää lyhyitä sanoja pitkähköjen asemesta. Lyhyet sanat syleilevät lukijaa.

  • ero vai eroavaisuus?
  • olot vai olosuhteet?

Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi

Vältä hankalia kielipeippailuja. Ethän tapa muuten elinvoimaista juttuasi karmaisevaan substantiivitautiin. Suosi verbejä ja adjektiiveja.

  • minä, ei *allekirjoittanut
  • joissakin oloissa, ei *tiettyjen olosuhteiden kohdalla
  • kuten TAI esimerkiksi, ei *kuten esimerkiksi
  • myös TAI liitepartikkeli -kin, ei *myöskin
  • Oloiltaan sopiva terraario, ei *Oikeat olosuhteet omaava terraario.
  • Käärme on 42 cm pitkä, ei *Käärme on pituudeltaan 42 cm:n mittainen.
  • Sammakko on vihreä, ei *Sammakko on väriltään vihreä.
  • Pytonille täytyy varautua antamaan elävää ruokaa, ei *Pytonin kohdalla täytyy varautua elävän ruoan antamiseen.
  • Olmiin pätee sama, ei *Olmin osalta pätee sama.
  • Puhdista terraario huolellisesti, ei *huolella
  • täsmällisesti, ei *täsmällisyydellä (vältä tavan adessiivia)
  • Lajilla on hyvä hammasvarustus (tms.), ei *laji on hyvin varusteltu mitä hampaisiin tulee.
  • Poikaset alkavat syödä, ei *Poikaset alkavat syömään. (Vaikka varsinkin Länsi-Suomessa niin sanotaan.)
  • Eläin luo nahkansa, ei *Nahanluonti tapahtuu.
  • Gekot parittelevat, ei *Gekon parittelu tapahtuu.
  • Terve lisko luo nahkansa 4–6 viikon välein, ei *Nahanluonti tapahtuu terveellä liskolla 4–6 viikon välein.
  • Vaihda vesi viikoittain, ei *vedenvaihto suoritetaan viikoittain.
  • Ne voivat munia pari kertaa tai useamminkin kaudessa, ei *Ne voivat munia pari tai useammankin kerran kaudessa.
  • Munille riittää keskitason kosteus, ei *Munille riittää keskitasoa oleva kosteus.

Olkaamme suomalaisia

Suomi on rikas kieli, hyödynnä sitä. Pyri karsimaan jutustasi ruotsalais- tai englantilaisperäiset ilmaukset ja rakenteet:

  • vedenpitävä, ei *vesitiivis
  • ilmanpitävä, ei *ilmatiivis
  • hapekas, ei *happirikas
  • runsasvitamiininen tai vitamiinikas, ei *vitamiinirikas
  • luontoa säästävä, ei *ympäristöystävällinen
  • akvaario tai terraario, ei *tankki
  • edistää, ei *edesauttaa
  • jokin, ei *tietty, määrätty (vrt. ruotsin ’viss’)
  • Ilman reseptiä, ei *reseptivapaasti
  • kirjoittaa muistiin, ei *kirjoittaa ylös
  • jonkin takia, ei *jostakin johtuen/riippuen
  • termostaatillinen uppolämmitin tai termostaattiuppolämmitin, ei *uppolämmitin termostaatilla (vältä muutenkin myymäläadessiivia)
  • Ajan mittaan ruokavalio muuttuu, ei *Pitkässä juoksussa ruokavalio muuttuu
  • Kauanko kuoriutuminen kestää?, ei *Kauanko kuoriutuminen vie?
  • Eläinkauppiaat ovat tuoneet lajia Suomeen, ei *Lajia on tuotu Suomeen eläinkauppiaiden toimesta.
  • Ihmisen luontoon siirtämät lajit, ei *Ihmisen toimesta luontoon siirretyt lajit.

Haluat tietysti, että mahdollisimman moni jaksaa ihan oikeasti lukea juttusi. Vältä siksi raskaita muukalaisuuksia. Jotkut kouluja käymättömät sanovat näitä muukalaisuuksia sivistyssanoiksi, mutta aidosti sivistynyt suomalainen osaa ilmaista itseään rehdeillä ja selkeillä suomen sanoilla. Artikkeleissa vierassanatkin ovat tietysti usein paikallaan, eikä läheskään joka termille ole kelpoa kotimaista vastinetta, mutta punnitse varsinkin kirjoitelmissa vaihtoehtoja:

  • elinympäristö vai habitaatti tai biotooppi
  • eläimistö vai fauna (tosin herpetofauna on vakiintunut termi)
  • itsetypistys vai autotomia
  • kaikkiruokainen vai omnivoori
  • kanta vai populaatio
  • kesähorros vai aestivaatio
  • kotoperäinen vai endeeminen
  • kuonouurre vai nasolabiaaliuurre
  • kylmänhorros vai hibernaatio
  • muodonvaihdos vai metamorfoosi (ei kuitenkaan *muodonmuutos)
  • myönteinen/kielteinen vaikutus vai positiivinen/negatiivinen vaikutus
  • pystysuora silmäterä vai vertikaalipupilli
  • risteytymä vai hybridi
  • selän sivupoimu vai dorsolateraalipoimu
  • siittiökotelo vai spermatofori
  • silmäkulmajuova vai canthus tai canthus rostralis
  • uudennus vai regeneraatio
  • vaakasuora silmäterä vai horisontaalipupilli
  • vatsakilvet vai ventraalikilvet
  • vedessä elävä vai akvaattinen
  • viemärisuoli vai kloaakki
  • värikalvo vai iiris

Jos suomennat jutun vieraasta kielestä tai luet vieraskielistä aineistoa juttuasi varten, varo perinteisiä kääntäjän kömmähdyksiä ja suomentajan sudenkuoppia.

  • Tärkein muistettava: englannin ’in captivity’ suomennetaan terraariossa, terraario-oloissa, akvaariossa tms., ei koskaan *vankeudessa. Vastaava pätee sanaan ’captive-bred’. (Jos muuten tiedät jonkun ketaleen todella pitävän eläimiä vankeudessa, ilmoita rikoksesta oitis paikkakuntasi eläinsuojeluviranomaiselle.)
  • Mieti ’noin’-mittojen muunnoksissa tarkkuus: 3 tuumaa on 8 cm, ei *7,6 cm.
  • Englannin sana ’day’ tarkoittaa usein vuorokautta, ei aina päivää.

Numeroilmaukset

  • Käytä ääriarvojen eli rajakohtailmaisujen merkitsemisessä pitkää ajatusviivaa (-). Älä laita välilyöntiä ajatusviivan eteen tai taakse, esim. 14-17.
  • 1-1,5-metrinen käärme (ääriarvojen välissä pitkä ajatusviiva)
  • 400-litrainen akvaario (ei välejä yhdysmerkin edellä tai jäljessä)
  • Käytä erottimena desimaalipilkkua, älä pistettä: 29,5-31,5 ºC.
  • Jaa tuhat ja sitä suuremmat luvut lopusta käsin kolminumeroisiin ryhmiin ja erota ne pelkällä välillä, esim. 4 571 000. Poikkeuksena ovat vuosiluvut: 2002.
  • Huomaa seuraavan esimerkin välilyönnit: Terraarion mitat ovat 60 x 40 x 45 cm. Kirjoita yksikkö cm vain kerran.
  • Erota numeroilmaukset välilyönnillä merkeistä ja tunnuksista, esim. 50 %, 800 €, 32 ºC.
  • Kirjoita päivämäärät 17.2.2002, ei esim. *17.02.02
  • Kirjoita alle kymmenen (tai kahdenkymmenen) suuruiset numerot kirjaimin tilanteen mukaan.

Pronominit

  • Jokin- ja joku-pronominien monikkomuotojen taivutus: jotkin eläimet, joillekin eläimille, samoin jotkin esineet tai asiat, joillekin esineille tai asioille, mutta jotkut ihmiset, joillekuille (tai joillekin) ihmisille.
  • Hän-pronominin käyttö eläimestä, vaikka kirjoittajan rakkaastakin lemmikistä, harhauttaisi ja ärsyttäisi lukijaa, eli vältä moista.

Vaikeita sanoja

  • Huomioida tarkoittaa perinteisesti tehdä havaintoja, nykykielessä myös ottaa huomioon.
  • Lähiaikoina, lähivuosina ja lähipäivinä viittaavat tulevaisuuteen, menneisyydestä viime aikoina, viime vuosina, viime päivinä. Kuitenkin: lähimenneisyys.
  • Välittömästi tarkoittaa välivaiheettomasti, luontevasti, avoimesti jne. Aikailmauksissa mieluummin aivan heti, juuri jonkin jälkeen.
  • ei montakaan, vain erikoistapauksissa ei montaakaan
  • ei paljonkaan, ei *ei paljoakaan
  • aggressiivinen (kaksi g:tä)
  • allekkain (kaksi l:ää)
  • hedelmöitynyt tai hedelmöittynyt
  • kiinnittää (kaksi n:ää)
  • päällimmäinen (kaksi l:ää)
  • temperamenttinen (yksi p)
  • useimmiten (ei *useinmiten)
  • vaivalloinen (ei *vaivaalloinen)
  • viikoittain (ei *viikottain)
  • vähintään (ei *vähintäin)

Kirjoita erilleen ilmaukset:

  • irti leikattu
  • irti päässyt
  • kiinni jäänyt
  • kiinni kasvanut
  • luonnon helmaan
  • yötä päivää

Kirjoita yhteen ilmaukset:

  • kirkkaanpunainen
  • vaaleanruskea

Tieteelliset lajinimet ja suomenkieliset nimet

  • Älä koskaan taivuta tieteellisiä lajinimiä.
  • Kirjoita siis Rana limnocharis -sammakosta, ei *limnocharisista
  • Muista: jos yhdyssanan alkuosa on kaksi- tai useampiosainen, laita yhdysmerkin eteen välilyönti, kuten yllä.
  • Jos yhdyssanan alkuosa on yksiosainen, yhdysmerkin eteen ei tule välilyöntiä: Bufo-suvun konnat.
  • Kursivoi vain suku ja laji (ja alalaji), esim. Python molurus bivitatis, älä systematiikan ylempiä taksoneita.
  • Kirjoita englanninkielisissä lajinimissä kaikki sanat isoin alkukirjaimin, esim. Ball Python.
  • Kirjoita suomenkieliset lajinimet pienellä alkukirjaimella, esim. espanjankätilösammako.
  • Tarkista lajinimien oikea muoto, esim. nuolimyrkkysammakko, ei *myrkkynuolisammakko, koloradonkuoriainen, ei *koloradokuoriainen.

Taipuisat käärmeet

Taulukosta näet, että voit taivutella esimerkiksi sammakkoa vähän miten päin tahansa – monikossa.

monikon genetiivi monikon partitiivi monikon illatiivi
alligaattorien
alligaattoreiden
alligaattoreitten
alligaattoreja
alligaattoreita
alligaattoreihin
boien
(boain)
boia boiin
hyönteisten
hyönteisien
hyönteisiä hyönteisiin
käärmeiden
käärmeitten
käärmeitä käärmeisiin
käärmeihin
otusten
otuksien
otuksia otuksiin
salamanterien
salamantereiden
salamantereitten
salamantereja
salamantereita
salamantereihin
sammakkojen
sammakoiden
sammakoitten
sammakkoja
sammakoita
sammakkoihin
sammakoihin

Internet- ja sähköpostiosoitteet

  • Kirjoita Internet-osoitteet ilman http-protokollaa, siis esim. www.herpetomania.fi.
  • Kirjoita sähköpostiosoitteet kauttaaltaan pienin kirjaimin. Muistathan, että nimien å, ä ja ö korvataan sähköpostiosoitteissa kirjaimilla a tai o, esim. marika.rokman@herpetomania.fi.

Paikannimet

  • Voit taivuttaa saarten nimiä joko sisä- tai ulkopaikallissijoissa, esim. Kreetassa tai Kreetalla, mutta pysy samalla linjalla kautta juttusi.
  • Lähi-Itä, molemmat osat isolla alkukirjaimella.
  • Pohjois-Italia, mutta pohjoisitalialainen (pieni alkukirjain, sanat kirjoitettu yhteen ilman yhdysviivaa).

Tarkistus

Käy tekstisi läpi kielentarkastusohjelmalla, esim. Microsoft Wordin korjausluvulla.

Kun olet lähettänyt juttusi päätoimittajalle, Herpetomanian korjauslukija eli minä laitan ”pilkut paikoilleen”, eli sinun ei tarvitse huolestua, että tekstisi menisi tarkistamattomana lehteen. Jos et halua tai ehdi perehtyä äidinkielesi sujuvaan hallintaan, kirjoita juttusi taitojesi mukaan ja jätä kieliviilaus toimitukselle. Tärkeintä on, että kirjoitat juttuja ja paljon. Herpetologiassa kieli on joskus kaksihaarainen juttu.

Kirjallisuutta

Itkonen, Terho 2000: Uusi kieliopas. Tarkistanut ja uudistanut Sari Maamies. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. 460 s.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2000, 2001. CD-Kielikello. Kielikello-lehdet 1968-2000.

Sorjanen, Timo 1998: Suomen kieli. Käyttäjän käsikirja. Opas suomea puhuville ja kirjoittaville. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. 501 s.

Kotimaisten kielten keskus [Luettu 7.1.2016.]

Write an Article to Herpetomania – How to Write?

The way to get your article published in Herpetomania was described in Herpetomania 1/2002. This sequel emphasises that when writing your article you need to determine your target audience and subject and follow the style guides and rules of the language you are writing to make translation into Finnish easier for us, read aloud your text to check its fluency, ask some friends of yours to comment on your draft and proofread your article with your word processor spelling and grammar checker before you send it to our Editor-in-chief.