|
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry:n ja Suomen herpetologisen yhdistyksen yhteistiedote 31.5.2010
Monia uhanalaisia eksoottisia eläimiä myydään Suomessakin täysin laillisesti Monia uhanalaisia eläinlajeja kaupataan suomalaisissakin eläinkaupoissa ilman rajoitteita. Luonnon monimuotoisuutta uhkaava lemmikkieläinkauppa kukoistaa, sillä sukupuuton vaarantamia lajeja ei ole suojattu kansainvälisellä CITES-sopimuksella. Matelijoiden ja sammakkoeläinten eli herppien harmaa kauppa on täysin laillista eläinkauppaa, joka on tuomittavaa kahdesta syystä. Ensinnäkin maailmalla tunnetaan noin 15 400 matelija- ja sammakkoeläinlajia, mutta Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n tutkijat ovat selvittäneet näistä vain reilun puolen uhanalaisuuden. Maailmassa on siis noin 7400 herppilajia, joiden suojelun tarvetta ei ole arvioitu. Uhanalaisuusarvioita on tehty laajemmin linnuista ja nisäkkäistä, matelijoiden jäätyä tutkijoiden huomion ulkopuolelle. Toinen harmaan kaupan ongelma on se, että uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa rajoittava CITES-sopimus kattaa uhanalaisista arviolta 4500 herppilajista vain 882. Maailmassa on siis noin 3600 uhanalaista herppilajia, joita CITES ei suojele. (Kts. kuvaajat 1 ja 2 alla) - Maailmassa pyydetään ja myydään täysin laillisesti lemmikeiksi tuhansia sellaisia herppejä, joilla käytävä kauppa ei ole luonnonsuojelullisesti järkevää eikä eettistä. Koska näiden uhanalaisiksi jo luokiteltujen tai vielä tietämättämme vaarantuneiden matelijoiden ja sammakkoeläinten maahantuonti ja myynti on täysin vapaata, ei kansainvälinen eläinkauppa edes yritä suojella niitä, Suomen herpetologisen yhdistyksen tiedottaja, sammakkoeläinharrastaja Joonas Gustafsson selventää. Eksoottisten lemmikkieläinten harmaa kauppa on johtanut monien herppilajien luonnonvaraisten populaatioiden vaarantumiseen. Miekkahäntätulilisko oli vielä vähän aikaa sitten luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi, jonka kehitystä tulee seurata. Nykyään miekkahäntätulilisko on erittäin uhanalainen laji, jonka paikalliset kannat ovat monilla alueilla tuhoutuneet täysin. - Miekkahäntätulilisko on nyt vaarassa kuolla sukupuuttoon osittain juuri sen takia, että sitä on kerätty hallitsemattomasti luonnosta terraariolemmikiksi. Monien muiden uhanalaisten herppilajien tapaan se ei ole vielä nykyäänkään CITES-laji, Gustafsson lisää Gustafsson ja Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen HESY ry:n puheenjohtaja Hannelle Luukkainen uskovat, että nykyisessä tilanteessa kestävän kehityksen vastaiseen kauppaan voidaan puuttua vain liittämällä lemmikkieläinkaupoissa myytävien eksoottisten eläinten tietoihin alkuperämaininta, josta selviää, onko eläin kasvatettu vai kerätty luonnosta. - Eläinkaupan piirissä tieto myytävien eläinten alkuperästä hukkuu moniin kymmeniin välikäsiin: eläinkauppiaiden, tukkumyyjien, jakelijoiden ja tavarantoimittajien viidakkoon. Vaikka suomalainen eläinkauppias tietäisikin, että eläin on pyydetty luonnosta, tietää hän sen lisäksi eläimestä yleensä vain alkuperämaan. Eläimen tarkempaa alkuperää tai keräilyn vaikutusta paikalliseen kantaan voi vain arvailla. Eksoottista eläintä hankittaessa kannattaa tämän takia aina suosia terraariossa kasvatettuja yksilöitä. Kasvatettu eläin ei vaaranna luonnossa eläviä kantoja. Ennen lemmikin hankintaa on aina myös otettava selvää eläimen lajityypillisistä tila- ja hoitotarpeista, Luukkainen summaa.
Lisätietoja:
SUOMEN HERPETOLOGINEN YHDISTYS ry
Joonas Gustafsson, tiedottaja p. 040 705 6085
HELSINGIN ELÄINSUOJELUYHDISTYS HESY ry
Hannele Luukkainen, puheenjohtaja p. 040 547 7770,
Erja Veivo, tiedottaja p. 040 577 4733,
|
|